Olen katsellut viime aikoina Thin Man -leffojen sarjaa (kuusi on tehty, neljä olen nähnyt). Dashiell Hammettin dekkarin, johon sarjan ensimmäinen filmi Thin Man perustuu, luettuaan joutui kyllä hieman ihmettelemään, erityisesti niissä sarjan myöhemmissä leffoissa.
Sekä kirja että leffasarja perustuu vahvimmin päähenkilöpariin, Nick ja Nora Charlesiin ja näiden sujuvaan ja nasevaan dialogiin (Hammett näin epäilemättä vaikutti paitsi film noirin myös screwball-komedioiden kehitykseen). Mutta silti siirtyminen Hammettin varsin tylystä maailmasta (Nick ja Nora ovat mm. ihan reippasti alkoholisteja) Hollywoodin siisteyteen on lievästi sanottuna hämmentävä...ensimmäinen leffa vielä on tunnistettava Hammettin tarinaksi mutta siitä eteenpäin tyyli on kuin katsoisi sympaattista perhekomediaa, Bill Cosby Showta tai I Love Lucya jossa silloin tällöin murhataan ihmisiä.
Lievän hämärästä tunnelmasta huolimatta William Powellin ja Myrna Loyn roolisuoritukset Nickinä ja Norana ovat joka tapauksessa loistavia. Ei sillä juonella niin väliä.
