Akaasian varjossa

Hetkeen

Pieni lintu hakkaa jäätä
yrittää kaikin voimin nostaa
pohjaan vajonnutta ystäväänsä
kylmästä sylistä
jäisiltä käsiltä
kuuraisesta pimeydestä.

Kädessäni on kimppu
valkoinen kalla,
tuonenkielo,
vierekkäin hiljaisuudessa
sidottuna silkkiseen nauhaan.
Kenelle minun pitäisi antaa tämä?

Odotus

Häpeästä nousee tuhkalintu,
vasten yön mustaa samettia.
Huutaa!
Kaukaisuudessa lipuu aurinko,
luo valoa päälle hiljaisuuden. Vaiettujen kasvojen,
silmien,
suiden.

Jokainen odottaa iloa maailman keskellä.
Yksin,
yhdessä.
Voimakkaana vailla voimia.
Hiljaa...

Kynnyksellä

Olen valmis. Maailma, ota minut ja ajatukseni vastaan. Haluan pohtia asioita. Tutkia iloja ja suruja, elämää ja epätoivoa. Haluan tuoda esille hauskoja hetkiä ja outoja kokemuksia. Haluan ilmaista itseäni, milloin runon, milloin proosan muododssa. Haluan... olla valmis siihen, mitä tulevaisuus tuo mukanaan.

PS. Onnellista uutta vuotta 2011!