Trump USA:n presidentiksi - entä hlbti-kysymykset?

  • Näkökulma
  • Näkökulma
  • Sami Mollgren
  • 30
Donald Trump on valittu USA:n 45. presidentiksi (kuva: Mark Wilson / AFP / Lehtikuva)

Yhdysvaltojen presidentiksi nousee republikaaneja edustava Donald Trump. Valitsijamiesvaalin tulos varmistui keskiviikkoaamuna Suomen aikaa ennen kymmentä. Varsinainen presidentin valinta tapahtuu tammikuussa 2017, jolloin valitsijamiehet valitsevat presidentin. Sen jälkeen uusi presidentti astuu virkaansa.

Yleisesti Trumpin valinnan on katsottu vievän tulevaisuutta udun peittoon, siinä missä demokraattien Hillary Clintonin valinta olisi tarjonnut jatkuvuutta. Clinton olisi ollut myös vahva tuki hlbti-yhdenvertaisuuden edistämiselle.

Obaman hallinto on ollut hlbti-myönteinen

Väistyvän presidentin Barack Obaman hallinto on ollut avoimen hlbti-myönteinen. Se on pitänyt hlbti-aihepiiriä esillä ja se on pyrkinyt parantamaan vähemmistöön kuuluvien asemaa.

Etenkin ulkopolitiikassa USA:n linja on ollut viime vuosina hlbti-vähemmistöjen asemaa puolustava. Ja nimenomaan ulkopolitiikassa USA:n presidentillä on suuri valta. Erityisesti niissä maissa USA:n ulkopoliittisella linjalla on ollut vaikutusta, joita Yhdysvallat on pystynyt painostamaan taloudellisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi monet Afrikan maat. Monissa maissa juuri USA:n painostuksen ansiosta esimerkiksi tuomiot homosuhteista ovat muotoutuneet pykälää lievemmiksi kuin ilman USA:n väliintuloa olisi voinut käydä. Toki Yhdysvallat on pitänyt muuallakin kansainvälisissä yhteyksissä hlbti-kysymyksiä esillä. On kuitenkin eri asia, kuinka paljon USA:n ulkopolitiikalla on lopulta ollut vaikutusta esimerkiksi vakiintuneissa eurooppalaistyyppisissä demokratioissa. Ja kuinka voimakasta ohjaus on ollut liittolaisvaltioiden kohdalla.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Sisäpolitiikassa presidentin valta on paljon rajatumpi, sillä suuri osa ratkaisuista tehdään osavaltiotasolla. Lisäksi republikaaneilla on ollut sekä edustajainhuoneessa että senaatissa enemmistö tähänkin asti. Silti Obama on sisäpolitiikassakin ottanut hlbti-kysymysten edistäjänä arvojohtajan roolin.

Obama on nimityksillään pystynyt sementoimaan arvojaan pitkäksi aikaa - ja tulevaisuudessa se mahdollisuus tulee myös Trumpille. Ja toki tuo mahdollisuus on ollut myös Obaman edeltäjillä.

Mitä jatkossa?

USA:ssa seksuaalinen moninaisuus on yhä hyväksytympi osa elämää. Kehityksen taustalla eivät suoranaisesti ole olleet "vallan kammarit" presidentteineen ja muine poliitikkoineen, vaikka toki sielläkin tapahtunut muutos airueineen on edistänyt asiaa. Sen sijaan muutoksen taustalla ovat hlbti-järjestöt, pop-kulttuuri ja tieteellisen maailmankuvan leviäminen uskontulkintoihin perustuvan maailmankuvan kustannuksella - ja siihen sitoutunut media.

Myönteinen asennekehitys seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan tuskin Yhdysvalloissa muuttuu radikaalisti. Seksuaalivähemmistöjen kohdalla "pihvi on jo kääntynyt" ja sukupuolivähemmistöjen asema on noussut julkiseen keskusteluun.

Presidentin tukea lienee kuitenkin turha odottaa hlbti-vähemmistöjen asemaa parantaville lakihankkeille, kun uusi valta on käynyt taloksi. Esimerkiksi kaavailtujen liittovaltiotasoisten syrjintäsuojapykälien toteutuminen on entistä pahemmin hämärän peitossa. Joidenkin kampanja-aikaiste lausuntojensa perusteella Trump pyrkisi myös toimimaan siten, että samaa sukupuolta olevien oikeus avioliittoon liittovaltion tasolla kumottaisiin. Myös uskonnollis-konservatiiviset pyrkimykset rajoittaa hlbti-kysymysten käsittelyä kouluopetuksessa voivat voimistua merkittävästikin.

Selvimmin muuttunee ulkopolitiikka: oletettavasti USA:n ulkopolitiikan virallinen, näkyvä ja aktiivinen hlbti-myönteisyys on mennyttä.

Entä Obama? Presidenttikautensa jälkeen Obama tuskin vetäytyy hiljaisuuteen, vaan - toivottavasti - muistuttelee ääneen myös hlbti-yhdenvertaisuuden merkityksestä sekä kotimaassaan että maailmalla.

30 kommenttia

Aiemmin aamulla kerrottiin, että Kanadan maahanmuuttoviraston verkkosivut ovat kaatuneet ylikuorman vuoksi - vaalituloksen käytyä yhä selvemmäksi.
Tämä iskee voimakkaasti ainakin Afrikkaan ja Aasian maihin. Mahdollisesti jopa Itä-Eurooppaan.
Aiemmin Afrikan maita on voitu kiristää toeuttamaan HLBTIQ-vähemmistöjen perustavimmanlaatuisia ihmisoikeuksia ehtona kehitysyhteistyölle, mutta Trump tuskin olkiaan kohauttaakaan vaikka Ugandassa homoja jahdattaisiin ja tapettaisiin julkisesti.

Samaten on otettava huomioon että Yhdysvaltain kulttuurinen hegemonia ja pehmeä propaganda vaikuttaa varmasti asenneilmapiiriin Euroopassakin.

Entä onko USA enää mukana YK:ssa länsimaisessa rintamassa ajamassa HLBTIQ-yhdenvertaisuutta?

Trumpin roolia ei pidä missään tapauksessa vähätellä, koska silloin juuri Trump-Pence pari pääsee tuhoamaan vuosikymmenien työn, jos siihen ei reagoida ajoissa ja riittävällä volyymillä.