”Meillä oli täällä eilen sellainen homoseksuaalinen mies pitämässä koulutusta!” Näin minulle kerrottiin aikaisemmin tänään, kun saavuin tiimipäivillemme päivän muita myöhemmin ärhäkän syyskesäflunssan hellitettyä. Purskahdin lähes spontaaniin huutonauruun, mutta jotenkin onnistuin hillitsemään itseni. ”Sellainen homoseksuaalinen mies”, tuo lausahdus piti minut virkeänä koko päivän ja hihittelin mielessäni vielä iltasuihkussakin tuota toteamusta. Muilta tiiminjäseniltä sain kuulla, että tämä ”sellainen homoseksuaalinen mies” oli ollut ”Kuin suoraan telkkarisarjoista, (ranteiden heilutusta) sellainen eläväinen.” Pitänee selventää tässä vaiheessa, että koko keskustelun aloittaja oli keski-ikäinen naishenkilö, joka oman tietämykseni mukaan on ”vanhapiika” ja elämänkokemuksestaan huolimatta hieman sokea asioille =).
Keneltäkään miespuoliselta kollegaltani en saanut kommenttia kyseisestä kouluttajasta, naisiin hän tuntui tehneen lähtemättömän vaikutuksen, ilmeisesti kuitenkin positiivisen. Sekunnin sadasosan ajattelin jo vastata tähän mieleenpainuvaan kommenttiin kevyen huolettomasti ja julkisesti rymistellä kaikille ulos kaapista, mutta naurun hillitsemisessä oli tarpeeksi tekemistä sillä hetkellä.
Yksilön kunnioittaminen on eräs työnantajani perusarvoista, lisäksi henkilöstöhallinnolla on hyvinkin tarkat säännökset syrjinnästä, kuten varmasti myös monella muulla yrityksellä. Eräänä kohtana näissä säännöksissä mainitaan erikseen seksuaaliseen suuntautumiseen kohdistuva syrjintä. Mutta säännökset ja arvot ovat vain mustetta paperilla, ihmisten asenteisiin ja henkilökohtaisiin mielipiteisiin niillä on kovin vähän vaikutusta. Monikansallisessa yrityksessä työskennellessä on kovin vaikeaa olla törmäämättä ihonväriltään ja rodultaan erilaisiin ihmisiin, homoihin tai vaikkapa cross-dressereihin. Jos ei ymmärrä ihmisten moninaisuutta, työskenteleminen heidän kanssaan olisi aika vaikeaa. Vaikka en laskekaan kyseistä tapausta syrjinnäksi, lähinnä tietämättömän ja kokemattoman ihmisen hassuksi kommentiksi, silti se toi mieleeni monasti esillä olleet syrjintä- ja arvoasiat.
En ole mitenkään visusti kaapissa työpaikallani, monet kollegoistani ja ex-kollegoistani tietävät homoudestani. En kuitenkaan halua provosoivasti mainostaa homouttani, jos joku minulta kysyy suoraan että olenko homo, vastaan rehellisesti takaisin. Jostain kumman syystä tulen erityisen hyvin toimeen naispuoleisten kollegojeni kanssa ja jopa kerran minua ja erästä naispuoleista entistä tiimikaveriani on onniteltu toistemme löytämisestä. Monilla naisilla tuntuukin olevan jopa monia homomiehiä parempi gaydar. He ovat homon työpäivän pelastajia, työpaikkafaghageja. He joilta tämä maanmainio vaisto puuttuu ovat homon työpäivän rasite ja painajainen. He ovat niitä, joille minä olen ”sellainen homoseksuaalinen mies”.
Eräs sellainen homoseksuaalinen mies
Ismo Kyllönen a.k.a Scherzo