Rokkipappojen ja teinien suosikki: Antony

  • Uutinen
  • Viihde, kulttuuri ja media
  • vaeltaja2006
  • 6

Antony Hegarty on homo, naisellinen ja yliemotionaalinen. Normaalisti sillä reseptillä ei pääse huipulle, mutta hän on tehnyt sen melankolisilla lauluillaan. Hänen bändinsä on Antony&The Johnsons. Miten maailmanvalloitus on onnistunut tällaiselle lihavalle androgyynille, joka vielä laulaa korkealla äänellä?

Hän on juuri kiertueella Euroopassa. Hotellihuoneessa hän istuu kuin Buddha jalat ristissä, ystävälliset pyöreät silmät, pitkä musta tukka. Hänen sukupuoltaan olisi vaikea arvata. Hän on homo, joka tuntee itsensä naiseksi. Vaikea uskoa, että paavi on äskettäin tuominnut hänenlaisensa ihmiset ihmiskunnan suurimmaksi vaaraksi.

Hän on 37-vuotias newyorkilainen. Yhdeksän vuotta sitten hän debytoi, mutta siitä ei paljon jäänyt jälkiä julkisuuteen. Viisi vuotta myöhemmin tuli toinen yritys "I Am A Bird Now". Kustantajaa levylle ei löytynyt, vakka sinä oli nimekkäitä laulajia mukana. Kun levy sitten julkaistiin, siitä muodostuikin melkoinen menestys. Anthony itse huokailee, ettei hänelle maine ole tärkeä, vaan se, että hän saa yleisöä.

Uusi albumi "The Crying Light" keskittyy luonnonsuolelullisiin aiheisiin. Mehiläisiä, aurinkoa, merta, lunta.

Antonya miellyttävät äärimmäiset tunteet. Kun hän kuulee huutokuoroja jalkapallostadionilla, tulee kyynel silmäkulmaan. Sitä hän haluaa myös lauluillaan. Yksi hänen ideoistaan on laulaa mukana muiden tunnettujen tähtien projekteissa. Tällaisia nimiä on uudessa albumissa Was muss muss: Lou Reed, Bryan Ferry, Björk, Linda Thompson, Marc Almond, Boy George, Marianne Faithfull ja Herbert Grönemeye.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Marraskuussa Anhony oli Lontoossa lavalla Lontoon sinfoniaorkesterin kanssa. Salissa oli niin pimeää, että vain heikosti erotti orkesterin soittajien päitä ja laulajaa. Sitten yhtäkkiä hän tuli valokeilaan. Hän itse kuvaa, että on kuin lauma flamingoja työntyisi ulos hänen kurkustaan, kun hän laulaa.
(mopo)

*****

Antonyn yhteydessä on vielä muistutettava amerikkalaisesta hittitehtaasta, Motownista, joka täyttää 50 vuotta ja muutti Amerikkaa. Sieltä saivat alkupotkun monet kuuluisuudet, mm. Michael Jackson. Motown pystyi edistämään monen mustan taiteilijan uraa. Tiistaiaamuna 10.2.2009 aamu-tv kertoo lisää Motownista.

6 kommenttia

* "Was muss muss" on Herbert Grönemeyerin "Best of.." kokoelma jolla kyllä on duetton Antonyn kanssa. Muiden mainittujen kanssa Antony on kyllä duetoinut eri levyillä.

Antony and the Johnsons esiintyy Helsingissä Kultuuritalolla 21. maaliskuuta. ("Rokkipappojen ja teinien suosikki" ja "korkealla laulava lihava androgyyni -tsiishus...)
Paasin itse katsomaan Lontoon sinfoniaorkesterin kanssa vedetyn konsertin. Aarimmaisen kaunista kuunneltavaa - ja katseltavaa. Soittolistalle kuului melkein kaikki omat suosikkini, kuten I fell in love with a dead boy ja Cripple and the Starfish. Antonyn versio Beyoncen Crazy in Lovesta oli kutkuttava.

Kuinka usein on mahdollista nahda tayden konserttisalin kuuntelevan hiljaa kun mies laulaa rakkaudestaan kuollutta poikaa kohtaan =). Antony nayttaa muutenkin pystyvan pitamaan otteessaan yleison joka ei ehka yleensa kuuntelisi sellaista sanomaa - han taitaa vain olla niin pidettava (vaikka on ihmisia joilla hanen musiikkinsa ei ole paljoa muuta kuin jatkuvaa valitusta). Itku silmassa minulla koko esityksen ajan. Jos kenellekaan vain on mahdollisuutta nahda yhtyetta livena niin suosittelen lampimasti.