Ranskan katolisissa kirkoissa luetaan rukous homoavioliittoja vastaan

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • Juhani Viherlahti
  • 7

Kaikissa Ranskan katolisissa kirkoissa luetaan elokuun 15. rukous homoavioliittoja ja eutanasiaa vastaan.

Rukouksen tekstissä toivotaan, että äskettäin virkaan valitut henkilöt, kuten presidentti Francois Hollande "ymmärtäisivät yleisen edun voivan ohittaa erityisvaatimukset." Rukouksessa torjutaan myös homojen adoptio-oikeus.

Rukousta pidetään epätavallisena, sillä Ranskan katoliset piispat ovat pysyttäytyneet yleisesti politiikan ulkopuolella. Kirkon tiedottaja Monsignor Bernard Podvin sanoi heidän haluavan "nostaa yleisen mielipiteen huolta suurista sosiaalisista valinnoista." Sillä hän tarkoittaa homoavioliittoja ja eutanasian sallimista.

Rukouksella on historiallinen perinne. Kuningas Louis XIII sääti vuonna 1638, että kaikissa kirkoissa tuli rukoilla elokuun 15. Katoliset katsovat päivän olevan sen, jona Neitsyt Maria ylennettiin taivaaseen. Rukoustraditio unohtui Toisen maailmansodan jälkeen.

Sosialistinen presidentti Francois Hollande lupasi ryhtyä muuttamaan avioliittolakia tasavertaiseksi mahdollisimman pian. Ranskalaisista kaksikolmasosaa kannattaa homoavioliittoja.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

************

Maailmanlaajuisessa katolisessa kirkossa on viime vuosikymmenten aikana paljastunut useita laajoja lasten seksuaalisia hyväksikäyttötapauksia, pappien ja myös muiden kirkon työntekijöiden tekeminä. Alkuun kirkko peitteli laajamittaisesti ja monella eri tavalla noita väärinkäytöksiä. Valituksia ei käsitelty ja valittajia uhkailtiin. Pappeja siirreltiin muihin seurakuntiin, joissa he jatkoivat pahoja tekojaan entiseen malliin.

Toistakymmentä vuotta sitten Bostonin katolisen kirkon skandaali räjäytti asian julkisuuteen Boston Globe -lehden tutkivan journalismin seurauksena. Vielä asian paljastuttua katolinen kirkko palkkasi liudan juristeja vaientamaan tilannetta, ostamaan valittajia hiljaisiksi ja myös yrittämällä vaieta ja suojautua uskonnonvapauden taakse. Vuosikymmenten tapahtumat tulivat maallisten rikostutkijoiden selvitettäviksi. Katolinen kirkko pakotettiin pitkän viivytystaistelun jälkeen luovuttamaan suuri määrä asiakirjoja, jotka lopullisesti paljastivat skandaalin koko järkyttävyydessään. Katoliset kirkot on monessa tapauksessa tuomittu maallisissa oikeuksissa mittaviin vahingonkorvauksiin. Kirkon työntekijöitä on joutunut vankilaan pitkiksi ajoiksi. Osa seurakunnista meni korvausten vuoksi konkurssiin.

Boston Globe palkittiin merkittävällä Pulitzer-palkinnolla tutkivasta journalismistaan.

Kaiken likaisen tapahtuneen jälkeen Vatikaani kohdisti vihansa homoihin, homoihin pappeihin. Vatikaanissa ajateltiin: pedofiili=homo. Homopappeja lähetettiin salaisiin "hoitokoteihin", joissa väitetään hoitoina käytetyn mm. kemiallisia mentelmiä. Nykyiaikainen lääketiede ei pidä noita menetelmiä toimivina. Vasta pitkän kansainvälisen painostuksen edessä Vatikaani ja paavi myönsivät, että pedofilia ja homoseksuaalisuus ovat eri asia. Homopapeista osa otti itseltään hengen. Tästä asiasta kirkko on pyrkinyt vaikenemaan tyystin.

Kuitenkin Vatikaani kehitti psykologisia tutkintamenetelmiä, joilla tästä eteenpäin kaikki katolisen kirkon pappiskoulutukseen aikovat testataan. Testillä erotellaan homot pois koulutukseen valittavista. Homoilla ei siis ole asiaa katolisen kirkon papeiksi. Vatikaani ei tähän päivään mennessä ole kehittänyt psykologisia testejä, joilla pedofiilit eroteltaisiin pappiskokelaiksi pyrkivien joukosta. (Toimittajan huomautus: Sellaista luotettavaa testiä tuskin on edes olemassa, kuten ei "homotestiäkään".) Homofobia on katolisessa kirkossa aktiivista kautta maailman. Vatikaani on suorastaan vahvistanut sitä.

Selibaattivaatimusta on väitetty yhdeksi tärkeäksi syyksi kirkon henkilöstön seksuaalisiin ongelmiin. Paavi on ilmoittanut, että selibaatti on ja pysyy, samoin kuin naiset ulkopuolella pappisviran. Osa papistoa on ratkaissut asian niin, että heillä on esimerkiksi naispuolinen "taloudenhoitaja". Tämän naisen kanssa on voitu tehdä myös lapsia. Tästä asiasta katolinen kirkko on visusti hiljaa. Aikanaan katolisen kirkon raivokkaasti torjuma elokuva Priest toi esille tämänkin puolen katolisesta kirkosta.

Suomessa katolisella kirkolla on vain vähän vaikutusvaltaa ja varsin pieni määrä jäsenistöä, n. 11 000 vuonna 2009. Suomen katolisesta kirkosta ei ole julkisuudessa kuultu juurikaan muuta kuin joistakin sisäisistä riidoista. Vatikaanin Suomeen nimittämä, puolalaissyntyinen piispa Józef Wróbel 2001–2008 aiheutti itsevaltaisella käytöksellään seurakunnassa paljon pahaa mieltä.

Wikipedian mukaan suomalaiset veronmaksajat tukevat Suomen katolista seurakuntaa noin neljällä eurolla per kirkon jäsen. Tieto on vuodelta 2009.

Lähde Ranskan katolista kirkkoa koskevalta osuudelta Reutersin uutinen 6.8.2012

7 kommenttia

  • 1 / 7
  • ERKKI - VAASA
  • 8.8.2012, 0.28
Katolisessa kirkossa erityisesti mielenkiintoinen “oppi” on vaatimus pappien selibaatista joka ei perustu raamattuun millään tavalla. Juuri se on synnyttänyt tuon kirkkolaitoksen piirissä mielettömän määrän erilaisia väärinkäytöksiä alkaen esimerkiksi kuoripoikien hyväksikäyttämisestä.
Tuntuu lähinnä siltä että katolinen kirkko käy avutonta puolustustaistelua jonka se tietää ennepitkää häviävänsä tekivätpä paavit ja hiipat sitten mitä hyvänsä. Emme onneksi enää elä keskiaikaa vaikka katolisen kirkon vaikutusvalta varsinkin vähäisen valistustason omaavien kansojen ja ihmisten keskuudessa vielä onkin varsin vahva.
Katolisen kirkon historia on hyvin synkkä alkaen toisuskoisten kuten muun muassa juutalaisten vainoista, epäonnistuneista, tänäkin päivänä islamilaisissa maissa synkkiä muistoja herättävistä “ristiretkistä” ja Kataarien tuhoamisesta. Erityisen synkkä luku on tuon katolisen kirkon toiminta Amerikan löytämisen aikoihin jollin muun muassa Atsteekkien ja Inkojen valtakunnat tuhottiin ja noitten kansojen rikkaudet ryöstettiin “uskoa“ keppihevosena käyttäen! On myöskin muistettava että katolinen kirkko vainosi edistyksellisiä tiedemiehiä kuten muun muassa Galileo Galileita ja tuomitsi varsin nykyaikaisen maailmankuvan omanneen pappismiehen Giordano Brunon poltettavaksi roviolla vuonna 1610!
Olisi mielenkiintoista ajatella koska katolinen kirkko joutuu tilille kaikista niistä väärinkäytöksistään ja hirmuteoistaan joita se on historiansa varrella tehnyt!
Näen yhä enemmän merkkejä katolisen kirkon suunnalta, että he yrittävät kiihkeästi pidättäytyä vanhassa (=vallassa) ja vastustavat kaikkea muutosta. Läntinen maailma on muuttunut niin nopeasti ja rajusti, että heillä on suuria vaikeuksia sopeutua tapahtuneisiin ja vääjäämättömiin muutoksiin. Heillä ei ole esimerkiksi enää kontrollia tiedon leviämiseen. Internetin kautta tiedot väärinkäytöksistä ja käsitykset katolisen kirkon vanhentuneista opeista leviää rajoittamatta. Pato on murtunut.

Katolinen kirkko voi yrittää vielä hallita tilannetta valtavan varallisuutensa ja poliittisten yhteyksiensä kautta. Se ei voi kuitenkaan jatkua loputtomiin. Siksi katolinen kirkko hankkii nyt lisää kannattajia ja kannatusta alikehittyneistä maista.