Pride-isku oikeudessa: Katsottiin videoita ja kuultiin asianomistajia

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • Juhani Viherlahti
  • 1

Ensimmäisen istuntopäivän iltapäivä kului videotallenteiden ja turvakameroiden kuvien katselussa ja asianomistajien kuulemisena.

Kuulustelupöytäkirjoista ja muista asiapapereista oli kertynyt ison mapillisen verran aineistoa. Lehdistölle jaetussa Valtakunnansyyttäjänviraston haastehakemuksessa, asianomistajien rangaistusvaatimuksissa ja kolmen syytetyn kirjallisissa vastauksissa oli mittaa 36 sivua.

Valtionsyyttäjä Jorma Äijälän haastehakemuksessa on seuraavat neljä syytekohtaa:
1) 88 pahoinpitelyä (alkujaan 87)
2) Toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapito
3) 71 poliittisten toimintavapauksien loukkaamista
4) Kokouksen estäminen

Riidattomana seikkana todetaan kolmen syytetyn kunkin osaltaan tunnustaneen itse suihkuttaneensa kaasua kulkueeseen. Kaksi syytetyistä tunnusti tienneensä, että kysymyksessä oli seksuaalivähemmistöjen järjestämä kulkue.

Kaikki kolme syytettyä vangittiin 3.7.2010 ja pidettiin kuulusteltavana Vantaan vankilassa 13 päivän ajan.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Oikeuden ensimmäinen istuntopäivä kului varsin pitkälti kinasteluna siitä, oliko kaasuhyökkäys laissa kuvattua poliittisten toimintavapauksien loukkaamista ja kokouksen estämistä.

Kaikkien iltapäivällä kuultujen asianomistajien kertomuksista syntyi minulle ei-asiantuntijana sellainen kuva, että he kaikki katsoivat tapahtuneen poliittisten toimintavapauksien loukkaamista ja kokouksen estämistä.

Toisena oikeuden istuntopäivänä kuullaan mm. kolmea syytettyä.

Median edustajat odottelemassa kokoussalin hissiaulassa. Oikeuden istuntosalissa kuvaaminen oli kielletty.
Asianomistajien asianajaja Juha-Pekka Hippi ja valtionsyyttäjä Jorma Äijälä saapumassa oikeuden istuntoon
Valtionsyyttäjä Jorma Äijälä vastaamassa median edustajien kysymyksiin
Asianomistajien edustaja, asianajaja Juha-Pekka Hippi median haastateltavana

1 kommenttia

Syytettyjen puolelta pyrittiin osoittamaan Helsinki Priden olleen lähinnä karnevaali ilman erityistä poliittista tarkoitusta.

Oma arvioni on, että poliittinen tarkoitus on tullut monellakin tavalla osoitettua. Siitä esimerkkinä vaikkapa useiden poliittisten puolueiden osallistuminen näyttävästi Pride-paraatiin omilla tunnuksillaan. Ne myös näkyivät oikeudelle esitetyissä kuva-aineistoissa.