Onko biseksuaalisuus vain muoti-ilmiö vai intohimoa?

  • Artikkeli
  • Ihmisiä ja ilmiöitä
  • (päivitetty )
  • Juhani Viherlahti
  • 8

26.12.2010

Muutamia päiviä sitten Saksassa ensi-iltansa saanut Tom Tykwerin elokuva "Drei" (vapaasti suomeksi: kolmisin) lupaa parannusta surkeisiin parisuhteisiin. Viesti on: olemme kaikki biseksuaaleja. Gender-tutkija Christina von Braun kertoo Spiegel-lehden haastattelussa, miten hänelle on vähemmän tärkeää määritellä seksuaalisuuksia. Hän ei usko myöskään, että tässä on vain kysymys moderneista muotivirtauksista.

Kinseyn tutkimusten mukaan 90% ihmisistä on biseksuaaleja. Nyt uuden elokuvan myötä asiasta taas keskustellaan kiihkeästi. Genretutkijan mukaan asia ei ole mitenkään uusi. Jo 1800-luvun puolivälissä, paljon ennen Freudia, biseksuaalisuudesta puhuttiin.

Onko niin, että useimmat ihmiset ovat biseksuaaleja, mutta he eivät vain sitä huomaa? On vaikea määritellä, mistä alkaa homoseksuaalisuus ja mihin loppuu biseksuaalisuus. Milloin joku on biseksuaalinen? Rajat ovat liukuvia. Biseksuaalisuus on paras määritellä negaation kautta. Se on vähän samaa, kuin määrittelisi, mitä on puhtaus. Yleensä heti osataan sanoa, mikä ei ole puhdasta. Biseksuaalisuus on jotain muuta kuin homo- tai heteroseksuaalisuus. Tavallaan biseksuaalisuus on vähän samaa kuin ei-puhdas homo tai hetero.

On kovin IN olla biseksuaali. Spiegelin haastattelija muistelee, että ennen oli pakko olla hetero. Onko nyt ajan henki se, että jokaisen muodikkaan ihmisen on oltava bi? Genretutkijan mielestä pakko ei sovi mitenkään näihin asioihin. Ei se voi olla ajan virtausten määräämä pakko, että nukkuu yhdessä miehen tai naisen kanssa. Yhtä vähän on pakko olla biseksuaali.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Entä onko perusteltua puhua biseksuaalisuudesta omana seksuaalisuuden muotona vai onko se vain ylimenovaihe ihmisien seksuaalielämässä? Läntiset yhteiskunnat ovat ensimmäisiä, joissa ei säädellä kenenkään seksuaalisuhteita (lukuun ottamatta suhteita lapsiin). Kaikki on vapaata. Nyt yhteiskunnassa halutaan luokitella erilaisia seksuaalisuuksia. On kai oltava jotain, josta pitää kiinni.

Yhä mietitään, onko seksuaalinen suuntautuminen synnynnäistä. Saksalainen seksuaalitutkija ja homoliikkeen isä Magnus Hirschfeld sanoi, että homoseksuaalisuus on synnynnäistä ja sen vuoksi lait homoutta vastaan ovat epäoikeudenmukaisia. Se oli hänen taktiikkansa. Siihen aikaan uskottiin biologiaan. Nyt tiedetään enemmän kulttuurien vaikutuksesta seksuaalisuuteen, ja nykyään sanotaan, että sekä biologia että kulttuuri vaikuttavat.

Nykyään ei mennä vapaasti viettien mukaan. Moni purkaa testosteroninsa rahaa ansaitessaan. Tämän elokuvan pari hankkii suhteeseensa lisää jytyä biseksuaalisuudesta. Se on jotain kiihottavaa ja salaperäistä. Pitkästyttävä seksuaalielämä saa uutta voimaa. Vaikka parilla on ihan kiinnostava parisuhde ja he kunnioittavat toisiaan, biseksuaalisuudesta tulee pelastusrengas eteenpäin yhteisessä seksielämässä.

Miten sellainen onnistuu? Biseksuaalisuudella yritetään virkistää vakiseksisuhdetta, mutta antaako biseksuaalinen suhde jotain uutta virikettä? Siinä mielessä se voi olla apuna, että nyt seksuaalisuuden rinnalle saadaan myös suvun jatkamispyrkimyksiä.

Genretutkija kertoo myös omasta tuttavapiiristään bi-tarinan. Hänen ystävättärensä oli bi. Hän oli miesten ja naisten kanssa. Hänen suuret rakkautensa olivat naisiin, mutta sitten hän meni naimisiin miehen kanssa. He saivat lapsia, mutta vähitellen alkoivat levottomat ajat. Jotain puuttui elämästä. Vaimo etsi lähelleen naisen ja mies toisen naisen. Se ei ehkä ollut mitkään modernin ajan muotivillitys vaan puhdasta intohimoa.

**************

Hannulle Tampereelle kiitos mielenkiintoisesta juttuvinkistä. Vaeltajan avustuksella edellinen teksti saatiin tähän keskusteluun.

25.12.2010
Citylehti on tehnyt kansijutun bi-seksuaalisuudesta.

Citylehti (24/2010) on haastatellut yhtä biseksuaalia naista ja yhtä miestä heidän suhtautumisistaan ja kokemuksistaan toisen ihmisen kanssa olemiseen ja elämiseen silloin kun kumppani saattaa olla joskus samaa sukupuolta taikka vastakkaista sukupuolta.

Yleinen keskustelukulttuuri tuntuu olevan sitä mieltä, että bi on vain vaihe, jossa ei ole tehty vielä päätöstä ollako hetero vai homo. bi-henkilöt ovat aivan eri mieltä.

Kahden henkilön kannanotoista jäi yleiseksi vaikutelmaksi se, että bi:n sitoutuminen parisuhteeseen on ehkä hivenen kevyempää kuin yhden sortin identiteetillä varustetun henkilön kohdalla. Bi:n usein kuultu kommentti on, että he rakastuvat ihmiseen, ei sukupuoleen. (Voin tulkinnassani olla myös väärässä.)

Tutkija on sitä mieltä, ettei ole olemassa yksiselitteistä ryhmää nimeltä biseksuaalit.

Citylehti
Spiegel Onlinen julkaisema haastattelu

8 kommenttia

  • 1 / 8
  • Tapio Koivukare
  • 26.12.2010, 9.10
"Joulun antimia" sulatellessa tuli ajatuksella lukaistua tuo artikkeli. Olen ko. tutkijan kanssa täysin samaa mieltä. Myös minun mielestäni He rakastuvat nimenomaan ihmiseen, eikä sukupuoleen.
Tutkija ei ole tulkinnut, minun ajatusmaailmallani, tulkintaansa väärin!
VIELÄKIN täytyy todeta, että voi hyvää päivää sentään; annetaan jo vihdoinkin "kaikkien kukkien kukkia".
Näin ollen olen sitä mieltä, että ovatpa " he" mitä tahansa identiteetiltään, jktpssa toivon, että Heillä olisi henkisesti Hyvä Olla, kunhan" me" tämän hyväksymme. Ilman leimaa otsassa. Elä ja anna elää !
(tämän saa julkaista, jos siitä on jollekkin... apua, tai mikä nyt oikea sana onkaan)
Homobaarissa olen kuullut homon huokailun: "Tuo on bi. Siihen ei kannata satsata. Sillä on kuitenkin jokin muu suhde muualla".

Pitäisiköhän tämä huokailu tulkita näin: Bit ovat luonnostaan hieman pettäjiä - aina vain satunnaista seuraa etsimässä. Jos rakastun häneen, hän ei kuitenkaan vastaa siihen rakkauteen samalla mitalla.

Itselläni ei ole kokemusta bi-suhteista.