Marraskuun 5 päivänä tuli kuluneeksi 50 vuotta Espanjan ensimmäisen avoimesti homoseksuaalisen runoilijan, Luis Cernudan kuolemasta. Cernuda syntyi Sevillassa 1902 ja kuoli Meksikossa vuonna 1963 Francon Espanjan pakotettua hänet maanpakoon.
Runoilija, joka oli neljä vuotta aikaisemmin Fuente Vaquerosissa (Granadassa) syntyneen, kansainvälisesti tunnustetun runoilijan Federico García Lorcan aikalainen (niin sanottu sukupolvi 27), ei, toisin kuin tämä, koskaan kieltänyt homoseksuaalisuuttaan vaan käsitteli aihetta avoimesti ja yksityiskohtaisesti arvoituksellisessa teoksessaan Los placeres prohibidos (Kielletyt nautinnot).
Sen ajan siveellisten sensoreiden likinäköisyys salli joidenkin hänen selvästi homoeroottisten runojensa julkaisun Francon hallinnon tukahduttavimpien vuosien aikana kuten joidenkin runokokoelmaan La realidad yl el deseo (Todellisuus ja halu) sisältyvien. Provosoivimpien ja selväsanaisimpien runojen julkaisemista piti odottaa hänen kuolemaansa asti.
Cernuda, joka oli muiden espanjalaisten runoilijoiden kuten Jaime Gil de Biedma, Mújica Lainez ja Luis Antonio de Villena edelläkävijä, kärsi yhteiskuntaa yhdenmukaistaneesta ja kansalaisia sortaneesta hallinnosta, joka ei sallinut muita aatteita kuin kansallismielinen katolilaisuus ja perinteiden perhe yhteiskunnan kivijalkana.
Teoksen "Si el hombre pudiera decir lo que ama" (Jos mies voisi kertoa sen, mitä rakastaa) tekijä moitti aina runoilijaa ja aikalaistaan Vicente Aleixandrea (Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1977) siitä, ettei tämä puhunut omasta homoseksuaalisuudestaan.