Kiasmassa läpileikkaus Robert Mapplethorpen taiteesta

  • Uutinen
  • Viihde, kulttuuri ja media
  • Juhani Viherlahti
  • 7
Ken Moody and Robert Sherman,1984. ©Robert Mapplethorpe Foundation. Kiasman lehdistokuva.

Nykytaiteen museo Kiasma avaa remontin jälkeen näyttävästi kolmella näyttelyllä. Mapplethorpen koko tuotantoa esittelevä näyttely on niistä suurin yli 250 teoksella.

Yhdysvaltalaista Robert Mapplethorpea (1946-1989) pidetään eräänä 1900-luvun merkittävimmistä valokuvataiteilijoista. Hän pyrki kuvissaan täydellisyyteen. Niiden teemoina olivat kauneus, erotiikka, tuska, nautinto ja kuolema. Hänen kuvastossaan on lihaksikkaita mustia miehiä, suorasukaisia S/M-aiheita, kuvia sen ajan kuuluisuuksista, kauniita kukka-asetelmia ja kuvia ystävättärestään Patti Smithista. Mappltethorpen kuvissa ihon kuulaus ja tarkkuus on yksi tärkeä piirre.

Samaan aikaan kun Mapplethorpe työskenteli saadakseen mainetta ja kuuluisuutta ja tietenkin rahaa, hän eli elämäänsa täysillä, kierrellen homobaareissa ja kokeillen kaikkea mahdollista. Hän oli joskus rattopoikana, käytti huumeita ja vaihtoi seksikumppaneita. Aids ilmeistyi amerikkalaiseen homoyhteisöön 1980-luvun alussa. Myös Mapplethorp sai hiv-tartunnan. Sitä hän koetti peitellä hyvin pitkään. Kovista kivuista huolimatta hän osallistui 1988 Whitney-museossa näyttelynsä avajaisiin. Se oli hänen viimeinen julkinen esiintymisensä.

Kerrotaan Mapplethorpilla olleen seksisuhde malliensa kanssa. Taiteen tuntijat arvioivat sen näkyvän myös hänen töissään.

Mapplethorpen kerrotaan ihailleen Tom of Finlandin kuvastoa. Näyttelyssä on yksi hänen ottamansa kuva Touko Laaksosesta. Kiasma on ottanut kokoelmistaan esille pari ToF:n piirrosta lisänä Mapplethorpen näyttelyyn.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Mapplethorpe aloitti kuvaamalla Polaroid-kameralla. Saatuaan käyttöönsä tavanomaista valokuvafilmiä käyttävän Hasselblad-kameran, hän saattoi laajentaa ilmaisuaan merkittävästi. Suurin osa hänen näyttelykuvistaan on mustavalkoisia. Värifilmille hän kuvasi 1970-luvun lopulla, mutta toi niitä julkisuuteen vasta ennen 1980-luvun loppua. Hän kuvasi mieluiten 150 mm:n objektiivilla, käyttäen kuitenkin joskus myös 80-millistä objektiivia. Hän keskittyi itse varsinaiseen kuvaamiseen ja antoi muiden hoitaa teknisen puolen, kuvien vedostamisen. Eniten hän piti platinavedoksista, joilla saadaan aikaan erittäin hyvä sävyjen toisto.

Kiasman retrospektiivi näyttely oli esillä viime vuonna Ranskassa. Sieltä se tuotiin suoraan Suomeen. Näyttely on avoinna Kiasmassa 13.3.-13.9.2015

Kamera-lehden (2/2015) avustajaTero Miettinen on tehnyt lehteen suuren kokonaisuuden Mapplethorpen henkilöstä ja töistä.

Huom. alla olevia valokuvia klikkaamalla ne saa näkyviin kookkaampina.

Mapplethorpe. Omakuva, 1980. Markku Metsämäki
Ajitto, 1981. ©Robert Mapplethorpe Foundation. Kiasman lehdistökuva.
Omakuva, 1988, vuotta ennen hänen kuolemaansa. ©Robert Mapplethorpe Foundation. Kiasman lehdistökuva.
Kuva Kiasman aulasta. Markku Metsämäki

Kiasman näyttelyn esittely
YLE Areena: Robert Mapplethorpin intohimoinen rock-elämä
Kamera-lehti 2/2015. Tero Miettisen kirjoitus: Marginaalista klassikoksi

7 kommenttia

Näyttelyä kierrellessäni huomasin teosten vieressä olevissa esittelyteksteissä suomen, ruotsin ja englannin lisäksi tekstityksen venäjäksi.

Mieleeni tuli ajatus, että on aika varmaa, ettei tämä näyttely ole esillä Venäjällä ainakaan nykyhallinnon aikana. Mietin, että kenties Kiasmassa odotetaan venäläisten tulevan katsomaan erityisesti tätä näyttelyä. Kuraattori totesi kuitenkin minulle heidän päätyneen venäläisiin teksteihin jo aiemmin, koska he olivat huomanneet huomattavan määrän venäläisiä käyvän katsomassa Kiasman näyttelyitä. He haluavat palvellla laadukkaasti myös tätä asiakasryhmää.

Kommenttia muokattu: 10.03.2015 klo 21:48
Hasselblad large-format kameran Mapplethorphe sai rakastajaltaan/mesenaatilta Sam Wagstaffilta, käsittääkseni hän kuvasi tällä kameralla loppuun asti. Hasselbladin filmi on tavanomaista 35 mm suurempaa ja näin ollen sillä saa sävykkäämpiä kuvia, myös (6x6 cm) filmin kuvaformaatti on neliön muotoinen. Kuvaajana Mapplethorphe ei ollut kovin tekninen, assistenttina toiminut veli ihmetteli miten kuvat ylipäätään onnistuivat.

Mapplethorphen tuotanto jakautuu alkuaikoijen esinekoosteisiin, kollaasheihin ja polaroideihin. Kiinnostavinta on se, että teemat pysyivät samoina läpi hänen uransa. Teemat jakautuvat X, Y, ja Z portfolioihin: X homoseksuaalisia ja S/M kuvia; Y kukkakuvia ja still-life asetelmia; Z alastontutkielmia afro-amerikkalaisista miehistä.

Mapplethorphe on ottanut myös koko joukon omakuvia, Patti Smith oli yksi hänen aiheita sekä kehonrakentaja Lisa Lyon. Viimeisin sarja oli tutkielmia antiikin veistoksista. Kukkakuvissa maljakoilla oli myös iso rooli, monissa kuvissa nähdään suomalaista lasia, kehykset olivat myös merkittävä osa Mapplethorphen valokuvia. S/M kuvien mallit olivat usein Mapplethorphen rakastajia, pidempi suhde hänellä oli Z-portfoliossa usein esiintyvän Milton Moore:n kanssa. Myös Patti Smith ja Robert olivat rakastavaisia.

**Venäjän sensuuriin: kiinnostavaa kyllä, Mapplethorphen 1989 retrospektiivi The Perfect Moment joutui sensuurin kouriin Amerikassa. Maailmaa kiertänyt näyttely sai useissa maissa ikärajan.