Uudessa-Seelannissa syntynyt, Tongan saarivaltioita uinnissa edustava Amini Fonua, 23, tuli kaapista. Teksasin A&M yliopistossa opiskeleva mies kertoi asiasta yliopiston omassa The Battalion-sanomalehdessä. Näin siitä huolimatta, että kyseisellä opinahjolla on homofobinen maine. Fonua sanoo olevansa kyllästynyt oikomaan tätä mainetta. Hän ei omien sanojensa mukaan ole törmännyt homofobiaan yliopistolla, ja lisää homofobisia vähemmistöjä olevan kaikkialla.
Myös yleisen harhaluulon kaapistatulon tuskallisuudesta Fonua pyyhkäisee sivuun. ”Omalla kohdallani tämä kaikki on tapahtunut kuin sadussa” ja jatkaa puhumalla siitä, mikä urheilussa merkitsee ja mikä ei. ”Seksuaalisella suuntautumisella ei ole merkitystä urheilusuorituksesta. Kuinka nopeasti uit tai kuinka hyvin osut palloon, ne ovat asioita joilla on merkitystä.”
Monen urheilulajin piirissä puhutaan ehdottomista käyttäytymissäännöistä, koodeista. Myös Teksasin A&M –yliopiston urheilijoilla, joista käytetään lempinimeä ”Aggie”, on oma koodistonsa. Se kieltää huijaamisen, valehtelemisen ja varastamisen. ”Jos elät kaapissa ja valehtelet todellista identiteettiäsi, rikot tätä koodia”, Lontoon kisoissa maansa lippua kantanut uimari sanoo The Battalionin haastattelussa.
Kaksinkertaisen Oseanian mestarin entinen joukkuetoveri Wesley Wheeler sanoo Amini Fonuan aina olleen esimerkillinen huippu-urheilija. ”Fonua ei ollut minulle kuin vain veli, hän oli koko joukkueen johtaja. Koko joukkue kunnioitti hänen työmoraaliaan ja halusi olla kuin hän”, Wheeler kommentoi uutista.
Amini Fonuan osallistuminen Rion olympiakisoihin 2016 on vielä auki. Tällä hetkellä hän pitää taukoa huipputasolla kilpailemisesta, keskittyy saattamaan opintonsa päätökseen
Toimittajan kommentti
Kevättulva ja -tuuletus näyttää jatkuvan. Epäilen etteivät useimmat suomalaiset osaa laittaa Tongan valtiota oikeaan kohtaan maailmankartalla.
Tämä kevättulva on kiusallinen, mutta ei suinkaan sen aiheuttaneille henkilöille. Se on kiusallinen vain niille maille ja lajeille, jotka yrittävät päättäväisesti pitää kiinni 1970-luvun ihannetta vastaavasta illuusiostaan, jota ei uskalleta särkeä edes kommentoimalla hankalana -tai olemattomana- pidettyä aihetta. Kuten erän televisiosarjan suomenkielinen mainoslause kuului: oma kulissi kullan kallis.