Jorma Hentilä: ”Mauno Koivisto suhtautui mutkattomasti erilaisiin ihmisiin”
Artikkeli
Ihmisiä ja ilmiöitä
vaeltaja2006
2
Koko maassa on suruliputus presidentti Mauno Koiviston kuoleman johdosta.
Eilen kuolleen presidentti Mauno Koiviston poliittinen ura oli pitkä. Siihen sisältyivät ajat homoseksuaalisuuden rangaistavuudesta homo- ja lesbokulttuurin nousuun. Setan entinen puheenjohtaja ja SKDL:n entinen puoluesihteeri Jorma Hentilä kertoo, millaisena hän muistaa Mauno Koiviston.
Mauno Koivisto ei ollut ennakkoluulojen vanki, vaan hän suhtautui erilaisiin ihmisiin mutkattomasti. Pääministerinä hän kutsui poliittisia vaikuttajia palavereihin kotitilalleen Tähtelään. Ilmapiiri oli vapautunut ja tasa-arvoinen. Tellervo hoiti kotoisasti ruoan valmistuksen. Hentilä muistaa myös, miten Kekkosen terveydentilan heikkeneminen ja presidentin tehtävästä luopuminen johti poliittiseen peliin, jolla Koiviston tulevaa asemaa yritettiin heikentää.
Vuoden 1987 presidentinvaalien alla Seta lähetti kaikille viidelle presidenttiehdokkaalle kyselyn, jossa tiedusteltiin ehdokkaan kantaa homoihin ja lesboihin. Ehdokkaista kaksi, Koivisto ja Holkeri eivät vastanneet kyselyyn. Hentilä sanoo, ettei se kummankaan osalta kerro, että he olisivat suhtautuneet kielteisesti. Ei vain haluttu vastailla ”gallup”-kyselyihin.
Hentilä kävi kerran Koivistojen järjestämissä Linnanjuhlissa. Kutsuttuja oli vähemmän kuin ennen, koska Koivistot asuivat linnassa, sen kolmannessa kerroksessa.
Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu
Jorma Hentilän haastattelu kokonaisuudessaan:
Audio
Vuosien 1987-88 Seta-lehdissä kirjoitettiin muutaman kerran presidentinvaaleista. Seta oli lähettänyt kyselyn viidelle presidenttiehdokkaalle, mutta Holkeri ja Koivisto eivät vastanneet. Asiasta puhuttiin vielä Setan vaalipaneelissa tammikuussa 1988.Presidentinlinnassa on avoimet ovet yleisölle. Jono luikertelee lähes kilometrin mittaisena.Koivistojen kotitalon edustalla Katajanokalla on jo kynttilöitä ja kukkasia. Sen sijaan liputusta ei ole, koska huoltoyhtiöissä on vain maahanmuuttajatyövoimaa viikonloppuisin, eivätkä he tiedä tämän maan tapahtumista juuri mitään. Kuvan ottajan selän takana on Tove Janssonin puisto.
Manuhan oli käytännössä ja kait ihan asian tiedostaenkin ensimmäinen pressoistamme, joka kutsui Itsenäisyyspäivän juhliin sateenkaarivähemmistönkin pariskunnan, eli 1992 Tove Janssonin & Tuulikki Pietilän (Tovellahan ei tuolloin terveytensä puolesta ollut tarvetta saattajaan, joten kutsun on täynyt olla samalla nimenomaan myös Tuulikki Pietilälle - koska tiietääkseni linnanjuhliin voidaan kutsua lähinnä vain pariskuntia tai mahdollisesti tarvittava saattaja voi mennä myös)
Vai oliko Jorma Hentilällä linnanjuhlissa tuota jo aiemmin kumppaninsa mukana myös?
Tosin se kait samalla pitää muistaa pressoista että 1970 syksyllä Kekkonenkaan ei käyttänyt, hänelle pressana potentiaalisesti mahdollista kieltäytymistä allekirjoittaa (ja siten lakimuutoksen mahdollista viivyttämistä) hlbt-ihmisten Suomessa elämisen merkittävin lakiparannus, eli rikoslaista kristillisperäisen tuomiolaiin poistaminen, vaan Kekkonen allekirjoitti lakipetrauksen voimaan.
Muistan nähneeni Hesarissa aikoinaan kansakoulun luokkakuvan Turusta, jossa samaa luokkaa kävivät pojat Mauno Koivisto ja Reima Pietilä - tuleva Mäntyniemen suunnittelija. Tuulikki oli Reiman sisko.
Yhtään tietämättä oliko Koivistolle itselleen mitään merkitystä tällä kytköksellä ja vähättelemättä tärkeää elettä ajattelen, että suvaitsevaisuus on helpompaa, kun erilaisuuteen on jokin henkilökohtainen linkki.
