Ihmisoikeustuomioistuimelta maanantaina päätös adoptiosta
Strassbourgissa kokoontui maanantaina klo 11 Ihmisoikeustuomioistuin käsittelemään homoparien adoptio-oikeutta. Tiistaina aamulla asiasta on varmaan lisää kerrottavaa. Asiasta on valittanut itävaltalainen lesbopari. He ovat kasvattaneet yhdessä poikaa 9-vuotiaasta alkaen. Nyt tämä on 17-vuotias. Poika on parin toisen puolison edellisestä avioliitosta. Isä pitää yllä yhteyttä ja maksaa elatuskuluja, mutta ei salli toisen aviopuolison adoptiota poikaa.
Perheen sisäinen adoptio on Itävallassa kielletty homo- ja lesbopareille. Heteroparit voivat adoptoida, vaikka eläisivät vain avoliitossa. Nyt päätöstä on tekemässä tuomarien suuri kamari (17 tuomaria). Viime maaliskuussa pieni kamari teki kielteisen päätöksen Ranskan osalta. Perheen sisäinen adoptio on Ranskassa kielletty, eikä oikeus moittinut sitä käytäntöä. Samalla todettiin, että jo aikaisemmin on päätetty avioliitosta, ettei se ole ihmisoikeus.
Pian ilmeisesti kuullaan, onko tämän päivän päätöksellä jotain vaikutuksia suomalaiseen tai pohjoismaiseen käytäntöön. Suomessa perheen sisäinen adoptio hyväksyttiin jo vuonna 2009. Rekisteröidyn parisuhteen toinen puoliso voi adoptoida toisen puolison lapsen.
Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Ranskan tapauksessahan oli kyse siitä että mahdollisuus adoptioon oli kokonaan rajattu avioliittoon. Ihmisoikeuksien julistus ei ota suoraan kantaa avioliiton moraaliseen tasavertaisuuteen, ainoastaan juridiseen. Näin ollen ihmisoikeustuomioistuin totesi, ettei Ranskan silloinen lainsäädäntö ollut juridisesti ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa.
Myöskään Ranskan nykyinen tasa-arvoinen avioliittolaki ei ole ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa. Siinä otetaan vain huomioon myös lain moraalinen tasavertaisuus sukupuolinen suuntaus huomioimalla. Jos tasa-arvoinen avioliittolaki olisi ihmisoikeuksien vastainen, olisivat sen sallivat maat siinä tapauksessa saaneet moitteita ihmisoikeukstuomioistuimelta. Näin ei ole tapahtunut.
Ihmisoikeudet eivät ole vain juridinen, vaan myös moraalinen asia. Ihmisoikeustuomioistuin tulkitsee ihmisoikeuksia vain juridisesti, ei moraalisesti. Ihmisoikeuksien julistuksen muotoilut ovat huomattavasti löyhemmät ja vapaamuotoisemmat juuri kulttuurirelativismin vuoksi. Sen sijaan esim. yksittäisten maiden perustuslait, jotka pohjautuvat osittain ihmisoikeuksiin, ovat useinmiten säädetty tarkemmalta moraaliselta pohjalta, jonka takia vaikkapa useiden länsimaiden perustuslait huomioivat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ja joku afrikkalainen tai islamilainen maa ei. Tämän takia on siis täysin mahdollista, että ihmisoikeustuomioistuin ja jonkun maan perustuslakituomioistuin ovat homoavioliitoista muodollisesti eri kannoilla. Pitää kuitenkin muistaa ettei ihmisoikeuksien julistus kiellä homoavioliittoja.
Itävallan tapauksessa heteroparit ovat etuoikeutettuja ilman avioliiton tarjoamaa porsaanreikää, joten se vaikuttanee asiaan. Euroopan ihmisoikeussopimus kieltää asettamasta epäedullisempaan asemaan perusteetta. Lastenoikeuksien sopimus taas ei ota kantaa vanhempien sukupuoliin tai määrään. Asiantuntijat puolestaan pitävät yleisesti lapsen etuna sitä, että hänen tosiasiallisilla huoltajillaan - kuten mainitun pojan äidin puolisolla - on myös laillinen huoltajuus. Jos maan lainsäädäntö joskus muuttuu Ranskan tai Suomen suuntaan, se ei vaikuta ihmisoikeuksien juridiseen toteutumiseen.
Mitä tulee tasa-arvoiseen avioliittolakiin ja adoptio-oikeuteen ja niiden suhteesta ihmisoikeuksiin, olisi syytä huomioida ettei sukupuolisen suuntauksen ja sukupuolen ilmaisun moninaisuus ole kulttuurirelativistinen ilmiö. Adoption sallimisen samaa sukupuolta oleville pareille puolesta taas puhuu kuitenkin asiasta tehty tutkimus. Sitä eivät "homokriitikot" ole koskaan pystyneet kumoamaan. Lisäksi sateenkaariperheitä on ollut aina ja tulee aina olemaan. Siispä olisi vain helpompaa tunnustaa ne.
Kommenttia muokattu: 18.02.2013 klo 22:36
