Tänään Tarja lähtee, ja tilalle saadaan Sauli. Kansa on puhunut. "Sauli" on hieno nimi ja aika harvinainen. Suomessa on vain 6119 Saulia.
Maailmanhistorian tunnetuin Sauli eli 3000 vuotta sitten. Hän oli Israelin ensimmäinen kuningas, vuosina n. 1025-1005 ennen ajanlaskumme alkua. Valtakausi oli lyhyt, koska Jumala oli tyytymätön Sauliin.
Saulista kerrotaan Ensimmäisessä Samuelin kirjassa. Samuelin omista pojista ei ollut kuninkaaksi. Veljeksiä oli useampikin ja kaikki vilpillisiä lahjustenottajia. Samuel löysi kuin ihmeen kautta varakkaan herra Kiisin pojan, Saulin. Saul oli nuori ja kaunis mies. Israelilaisten joukossa ei ollut kauniimpaa: hän oli päätä pitempi kaikkia muita. Jumalalta tuli vihje: valittakoon Saul kuninkaaksi. Kansa antoi vähitellen luottamuksensa, kun Saul oli voittanut sotia. Mutta oli myös ristiriitoja, ja kun Saul oli useita kertoja rikkonut Jumalan lakia vastaan, Jumala hylkäsi hänet. Herra kertoi asian vanhalle Samuelille: "Älä katso hänen näköänsä äläkä kookasta vartaloansa, sillä minä olen hänet hyljännyt."
Samuel ryhtyi etsimään uutta kuningasta. Nuorukaisia tuotiin Samuelin eteen, mutta yksikään ei kelvannut. Mutta sitten löytyi lammaspaimen, verevä, kaunissilmäinen ja sorea nähdä. Hän oli Daavid. Ehkä Daavid voisi olla vartuttuaan parempi kuningas.
Herran henki oli jo lähtenyt Saulista ja tilalla oli paha tahto. Saulin palvelijat ehdottivat, että hankitaan taitava soittaja, joka soittaa sen ajan kanteleella Saulista pois pahat henget. Se oli lammaspaimen Daavid. Hänet haettiin Saulin luo, ja Daavidista tuli Saulin aseenkantaja ja hyvin rakas. Kun Daavid soitti kannelta, Saulin oli helpompi olla, ja paha henki siirtyi pois. Välillä Daavid kävi isänsä luona Beetlehemissä kaitsemassa lampaita.
Sota filistealaisten kanssa oli käynnistynyt ja Daavid kohtasi kaksintaistelussa filistealaisten kaksintaistelijan Goljatin. Daavidin ja Goljatin taistelu on maailman tunnetuin kaksintaistelu. Kivi upposi Goljatin otsaan ja hänen tarunsa oli lopussa.
Daavidin ja Saulin pojan Joonatanin välille kehittyi läheinen ystävyyssuhde. Joonatan kiintyi kaikesta sielustaan Daavidiin, ja Joonatan rakasti häntä niinkuin omaa sieluansa. Joonatan teki liiton Daavidin kanssa, riisui viitan ja antoi sen Daavidille, ja samoin takkinsa, miekkansa, jousensa ja vyönsä.
Saul tuli kateelliseksi. Kaupungin naisetkin karkeloivat Daavidin puolesta. Daavid kävi soittelemassa kannelta, mutta Saul sisimmässään hautoi Daavidin keihästämistä. Saul tarjosi tytärtään Daavidin vaimoksi, mutta Daavid epäröi. Toinenkaan tytär ei kelvannut. Daavid perusteli, ettei hän köyhänä miehenä ole kuninkaan tyttären arvoinen. Saul julisti: "Kuningas ei halua muuta morsiamenhintaa kuin sata filistealaisten esinahkaa, että kuninkaan vihollisille kostettaisiin'". Taka-ajatuksena oli, että filistealaiset tappavat Daavidin. Daavid toi esinahat ja tuli kuninkaan vävyksi.
Vähitellen Daavid yhä selkeämmin tajusi, että Saul vainoaa häntä. Saul alkoi raivota myös Joonatanille, pojalleen: "Sinä säädyttömän naisen poika! Tiesinhän minä, että sinä olet mieltynyt Iisain poikaan, häpeäksi itsellesi ja häpeäksi äitisi hävylle". Saul halusi Daavidin paikalle. Daavidin on kuoltava.
Joonatan lähti isänsä ruokapöydästä ja meni kedolle, missä Daavid odotti. Daavid kompuroi ylös rinnettä ja hän lankesi kasvoilleen maahan ja kumartui kolme kertaa; ja he suutelivat toisiansa ja itkivät yhdessä; Daavid itki hillittömästi.
Pian sen jälkeen Saul kuoli taistelussa filistealaisia vastaan. Se oli maailman ensimmäisen julkkis-Saulin tarina.