Auschwitz vapautettiin tammikuun 27, päivänä 1945. Saksan Bundesliigan sivuilla kerrotaan muistopäivän vietosta. Tänä vuonna jo yhdettätoista kertaa Bundesliiga kunnioitti kansallissosialismin vainoamien muistoa ja vietti muistopäivää. Muistopäivän vietto alkoi Bundesliigan säätiön aloitteesta vuonna 2005, teemana ”Ei koskaan enää”. Bundesliiga haluaa, että menneitä julmia tapahtumia ei unohdeta. ”Yhteiskunnassamme ei ole tilaa rasismille, syrjinnälle eikä vierasmaalaisten vihaamiselle”, sanoi tänä vuonna tammikuussa liigan presidentti Reinhard Rauball.
Bundesliiga muistaa nettisivullaan joka vuosi yhtä natsihallintoa vastaan asettunutta keskitysleirin asukkia tai auttajaa. Tänä vuonna muistetaan nuorta miestä, Fredy Hirschiä. Hän oli syntynyt vuonna 1916 juutalaisperheeseen Aachenissa. Fredy Hirsch oli ennen natsien valtaantuloa partiojärjestössä toimihenkilönä ja urheiluohjaajana. Sodan aikana keskitysleireissä hän pystyi pelastamaan satoja, ehkä jopa tuhansia lapsia holokaustilta. Usein pelastajana mainitaan Oscar Schindler (”Schindlerin lista”), mutta Fredy Hirsch jäi tuntemattomaksi, koska hän oli homo. Tänä vuonna Bundesliigassa päätettiin kertoa tämän homosankarin elämästä ja toiminnasta toisen maailmansodan aikaan.
Fredy Hirschin elämästä tiedetään katkelmia. Hänestä tuli jo nuorena aktiivinen sionisti, joka halusi valmistaa lapsia elämään Palestiinassa. Kun natsit tulivat valtaan, hänelle selvisi, että kaikki tulevaisuuden haaveet ovat kaatumassa. Homona hän ei voinut paeta mihinkään, koska homoja ei missään hyväksytty.
Fredy Hirsch pakeni 18-vuotiaana Prahaan, mutta natsit tulivat ennen pitkää perässä ja miehittävät maan. Prahan juutalaislapset eivät ymmärtäneet laajojen poliittisten vainojen syitä, ja Fredy Hirsch yritti auttaa lapsia säilyttämään elämän mielekkyyden. Urheilukentällä järjestettiin treenejä ja muuna aikana luettiin ja harjoiteltiin teatteriesityksiä. Fredy itse oli innostunut urheilija ja tiukka valmentaja. Monet aikalaiset muistavat, kuinka Fredyä ihailtiin esikuvana.
Fredy Hirsch joutui ensin Theresienstadtin keskitysleirille. Hän sai hoitaakseen keskitysleirin lastenkodin. Sinne sijoitetut lapset säästyivät tuhoamiselta. Myöhemmin Fredy Hirsch joutui Auschwitzin-Birkenaun leirille. Leirin lääkäri mengele teki siellä ihmiskokeita myös lapsilla. Hirrsch onnistui pääsemään lasten paralkkeihin huolehtimaan lapsista. Lapset saivat huolenpitoa, lämpöä, ylimääräisiä ruoka-annoksia ja opetusta. Hän onnistui säästämään heikoimmatkin lapset kaasukammioista, joiden piiput tuprusivat mustaa savua vain muutaman sadan metrin päässä.
Kun Fredy Hirsch sai tietää, että lapsia ja entisiä Theresienstadtin asukkeja aiotaan kaasuttaa kuoliaaksi, Fredy Hirsch teki itsemurhan rauhoittavilla lääkkeillä maaliskuun 8. päivänä 1944. Päivää myöhemmin hänen ruumiinsa poltettiin Auschwitzin krematoriossa.
Saksan Bundesliigan sivuilla ihmetellään, että tähän päivään mennessä Fredy Hirschin elämäntarinaa ei ole kerrottu. Nyt tilanne kuitenkin on korjaanunut. Saksan ZDF- eli kakkoskanava lähetti osittain dramatisoidun dokumentin, jossa kerrotaan Fredy Hirschin toiminnasta Ausschwitzissa. Se jäi huomaamatta, kerrottiinko dokumentissa Fredyn homoseksuaalisuudesta ja oliko asia keskitysleirin natsien tiedossa.
Uutinen Bundesliigan sivulla tammikuussa 2015
ZDF:n dokumentti, kohdasta 63 min alkaen kerrotaan Fredy Hirschistä, tekstitys saksasksi UT-painikkeella