Entinen NFL-pelaaja Wade Davis kaapista - Urheilun homofobia alkaa hellittää otetaan

  • Näkökulma
  • Näkökulma
  • Juhani Viherlahti
  • 2
Kuva: Outsport.com

Urheilijan uransa lopettanut NFL-pelaaja* Wade Davis on julkisesti ilmoittanut olevansa homo. Suhtautuminen hänen kaapista ulostuloonsa on ollut neutraalia tai myönteistä.

Erityisesti joukkueurheilussa sitkeästi säilynyt, ärhäkkä homofobia ja homojen syrjintä on hiljalleen vähenemässä. Huippunimien ulostulo helpottaa muiden urheilun piirissä toimivien homojen elämää. Kaapista ulos tulleet toimivat mallina muille.

Outsports.com-verkkosivusto julkaisi Wade Davisin (34v.) haastattelun, jossa hän tulee julkisesti kaapista ulos. Davis on päättänyt NFL-uransa seitsemän vuotta sitten. Hän työskentelee nyt LGBTQ-nuorten** parissa.

Haastattelussa Davis vastaa kysymykseen, että miksi vasta nyt kaapista. Pelaajauransa aikana hän ei halunnut, että hänet leimataan erityisesti homourheilijaksi. Hän pelkäsi erityisesti sitä, että jos hän tulee uransa aikana kaapista, seuratoverit hylkäisivät hänet.

Davisin pelaajauran loppumiseen vaikuttivat vammat, jotka pitivät hänet poissa kentältä pitkiäkin aikoja. Hänelle aukeni uusi tehtävä mentorina (opastajana) sateenkaariurheilijoiden piirissä pitkän pelaajakokemuksensa perusteella. Hän lähti myös tukemaan vapaaehtoistyönä sateenkaarinuoria.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Daily Pilot -verkkosivustolla toimittaja Leigh Steinberg arvioi Wade Davisin kaapista ulostuloa. Kirjoittajan arvion mukaan tietoon Davisin homoudesta reagoitiin urheilijoiden piirissä myönteisesti. Pelaajien asenteissa on tapahtunut valtava muutos. Urheilijat tuntuvat olevan valmiita tukemaan ja kannustamaan tovereitaan, joilla on erilainen seksuaalinen suuntautuneisuus. Näin ei todellakaan ollut laita ennen. Steingergin mukaan 40-vuotisen urheilukirjoittajan uransa aikana homoseksuaalisuus on ollut aina pelottava tabu.

Muutos asenteissa on jo näkyvissä. Useat tutkimukset myös vahvistavat tämän. Erityisesti nuoret hyväksyvät erilaisia elämäntapoja.

Kirjoittaja ottaa esimerkin asenteiden muuttumisesta. 90-luvun alkupuolella kuuluisa koripallotähti Magic Johnson kertoi julkisesti olevansa HIV-positiivinen. Tieto järkytti silloin urheilumaailmaa. Osa pelaajista kieltäytyi pelaamasta, jos Magic Johnson olisi ollut mukana pelaajana. Tänä päivänä HIV-positiivisuuteen suhtaudutaan toisin. (Tiedoksi Magic Johnson on hetero.)

Joukkuelajeissa on myös nk. ääriuskovaisia. Jopa he ovat oppineet erottamaan uskontonsa ja suhtautumisensa homoon joukkuetoveriin.

Steinberg toteaa kirjoituksessaan, että vielä tällä hetkellä urheilun huippunimien tuleminen ulos kaapista saa suurta julkisuutta. Muutaman vuoden kuluttua se ei ole enää minkäänlainen uutinen.


*) NLF = National Football League
**) LGBTQ = lesbian, gay, bisexual, transgender, questioning

Outsports.comin tekemä haastattelu
Daily Pilot: Suhtautuminen homoihin muuttaa myös urheiluun
Ranneliike.net: Homon kaapista ulostulo parantaa yleistä asenneilmastoa

2 kommenttia

Olen koko kevään ajan ollut tiiviisti kiinni urheilukulttuuriin liittyvissä asioissa. Tuo kömpelö sana, "urheilukulttuuri", tarkoittaa kaikkea, mihin urheilu liittyy. Se sekoitetaan usein menestyshulluuteen ja katsomo- ja fanikulttuuriin.

Suomalainen urheilukulttuuri on heikommassa jamassa kuin 10 vuotta sitten. Siihen vaikuttaa voimakkaasti sekin ettei ole oivallettu, että jotkut panostukset maksavat itsensä takaisin vasta mutkan kautta.

Tilanne on tämän jutun aihepiirissä on käsittämättömän outo. Urheilijat ovat pääsääntöisesti fiksua porukkaa, samoin kai seuroissa on tajuttu ettei enää ole 80-luku. Urheilumediakin elää tätä päivä (tai no, voin kyllä kuvitella yhden poikkeuksen). Silti kokonaisuus ei vaan toimi. Muistaako kukaan, että kotimainen huipputason aktiiviurheilija olisi edes kommentoinut tätä aihetta millään tavalla?

Suomessa urheilijan asema on tältä osin vahva. Ainoa sanktio on kuittailu, jota voi kuulla, jos tästä aihepiiristä antaa kommentin tai kertoo sen koskevan itseään. Mitään virallista sanktiota -potkuista puhumattakaan- ei voi tulla. Jos jossain sopimuksessa jotain mainittaisiinkin, niin se olisi todennäköisesti pätemätön; lakisääteinen asia, joka ei kuulu sopimusvapauden piiriin.

Itse asiassa seuran pitäisi olla pohjattoman kiitollinen urheilijalle, joka avaa suunsa. Kerrankin joku on tässä päivässä eikä toistele niitä samoja latteuksia, joista olemme saaneet nauttia jo vuosikymmenet. Parhaassa tapauksessa houkuttelee vielä maksavia asiakkaita, joita kukaan ei ole vielä tajunnut kosiskella. Lajiliitossakin olisi syytä rynnätä ko. urheilijan kanssa yhteiskuvaan; kuinka moni oikeasti tietää, että mitä hyödyllistä lajiliitot itse asiassa tekevät?

Loppuun vielä: NHL-tähdet repäisivät keväällä syrjinnän vastaisen You Can Play -kampanjan. Siinä oli bussilastillinen huippuja eri seuroista. Yllättyykö joku kun sanon, että yhtään suomalaista ei nähty? Kutakuinkin kaikkien muiden länsi- ja vähän itäistempienkin maiden NHL-kiekkoilijoita siinä oli mukana. Missä homeisessa kellarissa suomalainen urheilukulttuuri on nyt panttivankina? Ja kenen?
Noh, jos suomalaisen urheilukulttuurin oheiskuohunnassa repäisevintä on rillaaminen, niin siitä voi päätellä jo jotain.