Stuttgart on ollut viime vuosina saksalaisen homovastaisen ”aito-avioliitto” -liikkeen pääpaikka. Siellä on marssittu hllbtiq-ihmisiä, sukupuolen moninaisuutta (gender-teoriaa) ja koulujen seksuaaliopetusta vastaan. Otsikkona on ollut "Demo für alle". Vaihtoehto Saksalle eli AfD on ollut homovastaisilla marsseilla mukana. Samaan aikaan oikeisto-populistinen AfD on Berliinissä yrittänyt miellyttää homoja islamin vastaisilla iskulauseilla.
Monet homot, lesbot ja transihmiset ovat päättäneet asettua AfD:n puolelle, koska he ovat pelänneet, että homovastaisista maista saapuvat pakolaiset aiheuttavat uhkan ja hakeutuvat homojen ja lesbojen turvapaikkoihin, mm. baareihin ja käyttäytyvät aggressiivisesti heitä kohtaan. Merkelin ”tervetuloa”-politiikka synnytti tunteen uhasta. Liberaali vapaa elämänmeno oli vaarassa.
AfD:n johtohahmo, lesboksi tunnustautuva Alice Weidel, asettui ennen viime viikonvaihteen parlamenttivaaleja puolustamaan homoja ja lesboja. Hän kokee olevansa lähes ainoa, joka on asettunut homojen ja lesbojen puolelle muslimeja vastaan.
AfD puolueena taistelee homojen ja lesbojen tasa-arvoa vastaan, puolustaa ”perinteistä perhettä”, haluaa löysätä syrjintälakeja ja haluaa, että homojen olemassaoloa ei kouluopetuksessa mainittaisi. Kiihkeimmät AfD:n kannattajat haluavat palata aikaan, jolloin homoseksuaalisuudesta rangaistaan. Ei ole ihme, että AfD:n menestys on Saksassa aiheuttanut melkoisen hälinän. Se hälinä on heijastunut myös Ylen ajankohtaislähetyksiin esim. maanantai-iltana.
Alice Weidel kuitenkin vakuuttaa, että AfD on homojen viimeinen suojalinnake sitä kehitystä vastaan, johon Saksan ”vanhat puolueet” ovat maan ajaneet – tämä tarkoittaa tietenkin pakolaistulvaa. Kun Alice Weidel viime keskiviikkona kertoi 300 kuuulijan edessä olevansa lesbo, tapaus pääsi päivälehtiin, mutta vaalitulokseen se ei ilmeisesti vaikuttanut. Weidel kertoi, että hänen puolueensa on ainoa, joka puolustaa homoja ja lesboja. Hän myös otaksui, että muslimijengit varmuudella haluaisivat tulla kuristamaan homot ja lesbot.
Alice Weidelin mukaan Saksa oli 90-luvulla paljon turvallisempi kuin nyt. Silloin samaa sukupuolta oleva pariskunta sai rauhassa kävellä käsi kädessä suurissa kaupungeissa. Luotettavia todisteita ei ole tarjolla, mutta Weidel uskoo, että muslimien lisäksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöillä ei ole muita suuria kysymyksiä ratkottavana. Avioliittoasia on muslimikysymyksen rinnalla pikku asia.
Alice Weidel oli pari viikkoa sitten saksankielisen Vice-lehden haastateltavana https://www.vice.com/de/article/a3kk54/frauke-petrys-abgang-aus-der-afd-ein-politisches-drama-in-drei-akten . Lehden artikkelissa myönnetään, että Weidel ei ole tyypillinen AfD:n kannattaja. Puolueessa vain n. 16% on naisia, ja valtaosa kannattajista on harmaantuvia miehiä. Weidelin yksityiselämäkään ei sovi AfD-puolueen kuvaan. Hänen puolisonsa on Sri Lankasta lähtöisin oleva nainen. Heillä on kaksi poikaa. AfD-puolueen mukaan malliperheen muodostavat isä, äiti ja lapset.
AfD:ssä kuulee paljon rasistisia ja nationalistisia puheita, mutta Alice Weidel on liberaali ja moderni puoluejohtaja. Alice Weidel asui pitkään Kiinassa. Hän on kuitenkin päätynyt ulkomaalaisvihamielisen puolueen johtoon. Julkisuuteen vuodetuista sähköpostiviesteistä joidenkin vuosien takaa käy ilmi, että hän pitää arabeja ja romaneja ”kulttuurillemme vieraina”.
Toissapäivänä, maanantaina, aamulla lehdistötilaisuudessa on koolla AfD:n johtoa. On nukuttu huonosti vaalien jälkeinen yö. Tarkoitus on puhua AfDn riemuvoitosta. Yksi heistä, Frauke Petry, haluaa puheenvuoron. Hän sanoo, että AfD-puolue on halunnut vastuulliseksi puolueeksi, joka pystyisi ottamaan jopa hallitusvastuuta. Viime viikkoina puolueen edustajien keskustelut ovat olleet anarkistisia, eikä puolue pysty vastaamaan äänestäjiensä odotuksiin.
”...pitkän harkinnan jälkeen olen päättänyt, etten halua parlamentissa kuulua AfD:n ryhmään” (salissa on kuolemanhiljaisuus, vain jotain epämääräistä rapinaa). ”Hyvät naiset ja herrat, pyydän anteeksi etten vastaa enempiin kysymyksiin. Teillä on varmaan vielä paljon kysymyksiä, aulassa vastaan muutamaan kysymykseen. Kiitän kolleegojani Alice Weidelia, Alexander Gaulandia ja Jörg Meuthenia. Nyt poistun tästä salista, Kiitos.”.
Alice Weidel ottaa suuren hörppäyksen edessään olevasta vesilasista. Kukaan ei ollut odottanut tällaista. Kuinka kauan Alice Weidel jaksaa puhua homomyönteisestä linjasta, kun se ei ole totta ja kuinka kauan häntä siedetään puolueihanteiden rikkojana?