Äitiyslaista päätös helmikuun viimeisenä päivänä

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • (päivitetty )
  • Sami Mollgren
  • 1

Tiistaina 27.2. iltapäivällä alkavassa eduskunnan täysistunnossa on toisessa käsittelyssä lakivaliokunnan mietintö äitiyslakia koskevasta kansalaisaloitteesta. Asiaa koskevat äänestykset ovat keskiviikon 28.2. täysistunnossa.

Keskiviikkonailtapäivänä 21.2. kansalaisaloite Äitiyslaista oli eduskunnan täysistunnossa ensimmäisessä käsittelyssä.

Keskustelu venyi kolmetuntiseksi, ja sen aikana käytettiin yli 60 puheenvuoroa.

Kahden jälkeen käynnistyneen keskustelun aluksi lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen (kok) esitteli käsiteltävän asian. Sen jälkeen käynnistyneen yleiskeskustelun ensimmäisenä äänessä olivat lakiuudistusta vastustaneet Sari Tanus (kd), Antero Laukkanen (kd) ja Markus Lohi (kesk).

Laukkanen esitti Lohen kannattamana, että esitys lähetettäisiin vielä perustuslakivaliokuntaan. Eduskunta kuitenkin päätti äänin 86-29, ettei äitiyslakia lähetetä enää perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi, vaan että käsittelyä jatketään lakivaliokunnan mietinnön pohjalta. Poissa äänestyksestä oli 84 edustajaa.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Äänestyksen jälkeen puheenvuoronsa piti vielä lakiuudistuksen vastustajiin kuuluva Mika Niikko.

Debattikeskustelussa kuultiin lakiuudistuksen kannattajien puheenvuoroja. Heihin kuuluvat ensimmäisinä puheenvuoronsa pitäneet Johanna Ojala-Niemelä (sdp), Mikko Kärnä (kesk), Sari Sarkomaa (kok), Touko Aalto (vihr) ja Silvia Modig (vas).

Ojala-Niemelä totesi tärkeimmän pointin uudistuksessa olevan sen, että yhdenvertaisuus edistyy. Kärnä puolestaan totesi aloitteen olevan YK:n lapsen oikeuksien julistuksen mukainen, sillä se turvaa lasten tosiasialliset perhesuhteet. Hän myös muistutti kaikkien suurten perhejärjestöjen tukevan aloitetta. Sekä Sarkomaa, Aalto että Modig totesivat kysymyksen olevan ennen kaikkea lapsen oikeudesta, siitä, että lapsella on syntyessään oikeudet molempiin vanhempiin. Modig lisäsi, että on tärkeää, että myös näillä vanhemmilla on heti ne velvollisuudet ja oikeudet, mitkä vanhemmille kuuluvat, siihen omaan lapseensa. Suna Kymäläinen (sdp) ja Hanna Kosonen (kesk) muistuttivat, että lapsen syntymän ja nykyisen sisäisen adoptioprosessin päätöksen välissä voi sattua mitä vain, jolloin lapsi on vaarassa jäädä ilman huoltajaa. Jani Toivola (vihr) nosti esiin juridisen prosessin yksinkertaistumisen myönteisiä vaikutuksia - ja samalla sitä, että perheiden aseman tasavertaistuminen poistaa perheiden moninaisuuteen liittyvää stigmaa.

Moni lakiuudistuksen vastustajista esitti asian käsittelyn olleen köykäistä ja lakiesityksen sisältävän paljon ongelmia ja ristiriitoja. Esimerkiksi nostettiin käsitys, että hedelmöityshoidolla syntyneeltä lapselta riistettäisiin oikeus isään. Moni vastustaja myös vetosi Asianajajaliiton kantaan, jossa se ei katso tarpeelliseksi säätää erillistä äitiyslakia.

Jotkut uudistusta kannattavat katsoivat vastustajien vievän keskustelua sivuraiteille.

Lakiuudistuksen kiivaimmat vastustajat ovat kristillisdemokraateista, mutta myös perussuomalaisten ja keskustan suunalta kuultiin voimakkaita lakiuudistusta kritisoivia puheenvuoroja. Sekä keskustan että perussuomalaisten riveistä kuultiin kuitenkin lakiuudistusta voimakkaasti tukeviakin puheenvuoroja.

Yleiskeskustelu päättyi noin 17.35. Lakiehdotusten ensimmäisen käsittelyn päätteeksi eduskunta hyväksyi kansalaisaloitteen lakiehdotusten sisällön mietinnön mukaisena.

Lakivaliokunta antoi äitiyslaista perjantaina 16. helmikuuta mietinnön. Lakivaliokunta puoltaa äitiyslakia koskevan kansalaisaloitteen hyväksymistä. Mietintöön sisältyy Antero Laukkaasen (kd) tekemä hylkäysehdotuksen sisältävä vastalause.

Kansalaisaloite luovutettiin eduskunnalle syyskuussa 2016

Kaikkiaan 55 707 hyväksyttyä kannatusilmoitusta saanut kansalaisaloite äitiyslaiksi luovutettiin eduskunnan puhemiehelle syyskuun 2016 alkupuolella ja kuun loppupuolella eduskunta piti aloitteesta lähetekeskustelun. Vuotta myöhemmin, syyskuun 2017 loppupuolella lakivaliokunta käsitteli asiaa kokouksessaan ja päätti tehdä siitä puoltavan mietinnön.

Lakivaliokunta järjesti helmikuussa 2017 julkisen kuulemisen kansalaisaloitteesta, ja aloitteeseen liittyvät asiantuntijakuulemiset käynnistyivät huhtikuussa. Kevään aikana lakivaliokunta kuuli kymmeniä tahoja asiantuntijoina. Esimerkiksi kaikki merkittävät lapsijärjestöt pitivät äitiyslain säätämistä tarpeellisena.


Lakivaliokunta antoi perjantaina äitiyslaista mietinnön - puoltaa kansalaisaloitteen hyväksymistä
Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja: Äitiyslaki, ensimmäinen käsittely

1 kommenttia

Tiistaina 27.2.2018 klo 14.00 alkavassa täysistunnossa on toisessa käsittelyssä lakivaliokunnan mietintö (LaVM 1/2018 vp) äitiyslakia koskevasta kansalaisaloitteesta. Tieto on eduskunnan istuntosuunnitelmasta. Asiaan liittyvät äänestykset lienevät seuraavana päivänä.