ranneliike.net - Homokansan yhdistävä tekijä
Tunnus    Salasana    
  


Jutut viimeisen seitsemän vuorokauden ajalta

Jutut viimeisen seitsemän vuorokauden ajalta, yhdellä sivulla. Saat luettavaksesi haluamasi viikon arkiston valitsemalla vuoden ja viikon oikean reunan valikosta.

Äitiyslaista päätös helmikuun viimeisenä päivänä

smo • 21.02.2018 13:40 • päivitetty: 25.02.2018 06:22 • 1 kommentti. UUTISET: YHTEISKUNTA JA POLITIIKKA • KOTIMAA
Tiistaina 27.2. iltapäivällä alkavassa eduskunnan täysistunnossa on toisessa käsittelyssä lakivaliokunnan mietintö äitiyslakia koskevasta kansalaisaloitteesta. Asiaa koskevat äänestykset ovat keskiviikon 28.2. täysistunnossa.

Keskiviikkonailtapäivänä 21.2. kansalaisaloite Äitiyslaista oli eduskunnan täysistunnossa ensimmäisessä käsittelyssä.

Keskustelu venyi kolmetuntiseksi, ja sen aikana käytettiin yli 60 puheenvuoroa.

Kahden jälkeen käynnistyneen keskustelun aluksi lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen (kok) esitteli käsiteltävän asian. Sen jälkeen käynnistyneen yleiskeskustelun ensimmäisenä äänessä olivat lakiuudistusta vastustaneet Sari Tanus (kd), Antero Laukkanen (kd) ja Markus Lohi (kesk).

Laukkanen esitti Lohen kannattamana, että esitys lähetettäisiin vielä perustuslakivaliokuntaan. Eduskunta kuitenkin päätti äänin 86-29, ettei äitiyslakia lähetetä enää perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi, vaan että käsittelyä jatketään lakivaliokunnan mietinnön pohjalta. Poissa äänestyksestä oli 84 edustajaa.

Äänestyksen jälkeen puheenvuoronsa piti vielä lakiuudistuksen vastustajiin kuuluva Mika Niikko.

Debattikeskustelussa kuultiin lakiuudistuksen kannattajien puheenvuoroja. Heihin kuuluvat ensimmäisinä puheenvuoronsa pitäneet Johanna Ojala-Niemelä (sdp), Mikko Kärnä (kesk), Sari Sarkomaa (kok), Touko Aalto (vihr) ja Silvia Modig (vas).

Ojala-Niemelä totesi tärkeimmän pointin uudistuksessa olevan sen, että yhdenvertaisuus edistyy. Kärnä puolestaan totesi aloitteen olevan YK:n lapsen oikeuksien julistuksen mukainen, sillä se turvaa lasten tosiasialliset perhesuhteet. Hän myös muistutti kaikkien suurten perhejärjestöjen tukevan aloitetta. Sekä Sarkomaa, Aalto että Modig totesivat kysymyksen olevan ennen kaikkea lapsen oikeudesta, siitä, että lapsella on syntyessään oikeudet molempiin vanhempiin. Modig lisäsi, että on tärkeää, että myös näillä vanhemmilla on heti ne velvollisuudet ja oikeudet, mitkä vanhemmille kuuluvat, siihen omaan lapseensa. Suna Kymäläinen (sdp) ja Hanna Kosonen (kesk) muistuttivat, että lapsen syntymän ja nykyisen sisäisen adoptioprosessin päätöksen välissä voi sattua mitä vain, jolloin lapsi on vaarassa jäädä ilman huoltajaa. Jani Toivola (vihr) nosti esiin juridisen prosessin yksinkertaistumisen myönteisiä vaikutuksia - ja samalla sitä, että perheiden aseman tasavertaistuminen poistaa perheiden moninaisuuteen liittyvää stigmaa.

Moni lakiuudistuksen vastustajista esitti asian käsittelyn olleen köykäistä ja lakiesityksen sisältävän paljon ongelmia ja ristiriitoja. Esimerkiksi nostettiin käsitys, että hedelmöityshoidolla syntyneeltä lapselta riistettäisiin oikeus isään. Moni vastustaja myös vetosi Asianajajaliiton kantaan, jossa se ei katso tarpeelliseksi säätää erillistä äitiyslakia.

Jotkut uudistusta kannattavat katsoivat vastustajien vievän keskustelua sivuraiteille.

Lakiuudistuksen kiivaimmat vastustajat ovat kristillisdemokraateista, mutta myös perussuomalaisten ja keskustan suunalta kuultiin voimakkaita lakiuudistusta kritisoivia puheenvuoroja. Sekä keskustan että perussuomalaisten riveistä kuultiin kuitenkin lakiuudistusta voimakkaasti tukeviakin puheenvuoroja.

Yleiskeskustelu päättyi noin 17.35. Lakiehdotusten ensimmäisen käsittelyn päätteeksi eduskunta hyväksyi kansalaisaloitteen lakiehdotusten sisällön mietinnön mukaisena.

Lakivaliokunta antoi äitiyslaista perjantaina 16. helmikuuta mietinnön. Lakivaliokunta puoltaa äitiyslakia koskevan kansalaisaloitteen hyväksymistä. Mietintöön sisältyy Antero Laukkaasen (kd) tekemä hylkäysehdotuksen sisältävä vastalause.

Kansalaisaloite luovutettiin eduskunnalle syyskuussa 2016

Kaikkiaan 55 707 hyväksyttyä kannatusilmoitusta saanut kansalaisaloite äitiyslaiksi luovutettiin eduskunnan puhemiehelle syyskuun 2016 alkupuolella ja kuun loppupuolella eduskunta piti aloitteesta lähetekeskustelun. Vuotta myöhemmin, syyskuun 2017 loppupuolella lakivaliokunta käsitteli asiaa kokouksessaan ja päätti tehdä siitä puoltavan mietinnön.

Lakivaliokunta järjesti helmikuussa 2017 julkisen kuulemisen kansalaisaloitteesta, ja aloitteeseen liittyvät asiantuntijakuulemiset käynnistyivät huhtikuussa. Kevään aikana lakivaliokunta kuuli kymmeniä tahoja asiantuntijoina. Esimerkiksi kaikki merkittävät lapsijärjestöt pitivät äitiyslain säätämistä tarpeellisena.



» Jutun oma sivu ja lukijakommentit
Vapaa Viro on aina sallinut samaa sukupuolta olevien suhteet

smo • 24.02.2018 00:00 • 1 kommentti. IHMISIÄ JA ILMIÖITÄ • EU

Viron sini-musta-valkea lippu nostetaan joka päivä auringon noustessa Tallinnan Toompealla sijaitsevaan Pitkän Hermannin torniin. Lippu liehuu aina auringonlaskuun asti.
Viro viettää itsenäisyytensä julistamisen 100-vuotisjuhlapäivää lauantaina 24. helmikuuta.

Itämerensuomalaista kieltä puhunutta väestöä on elänyt tuhansia vuosia Suomenlahden eteläpuolella Peipsijärven ja Itämeren välissä ja laajemmallakin alueella erilaisina yhteisöinä ja yhteiskuntina. Keskiajalta lähtien aluetta ovat hallinneet vuoroin tanskalaiset, saksalaiset, ruotsalaiset ja venäläiset. Kansallisuusaate oli tsaarin hallitseman Venäjän vallan alla olleessa Virossakin virinnyt 1800-luvun mittaan. Viron tasavallan itsenäisyys julistettiin Ensimmäisen maailmansodan melskeissä 24.2.1918, kun venäläiset bolševikit vetäytyivät saksalaisten alta, mutta saksalaiset eivät vielä olleet ehtineet miehittää Tallinnaa. Saksan keisarikunta romahti marraskuussa 1918, jonka jälkeen alkoi Viron vapaussota Neuvosto-Venäjää vastaan. Varsinainen valtiollinen elämä pääsi Viron tasavallassa käynnistymään vasta vuonna 1919. Helmikuussa 1920 solmittiin lopulta Tarton rauha, ja vuonna 1921 Virosta tuli kansainvälisesti tunnustettu valtio ja Kansainliiton jäsen.

Itsenäistymisen jälkeen maa alkoi kehittyä, joskin nuoressa valtiossa vallan instituutiot eivät olleet ehtineet vakiintua samalla tavoin kuin Suomessa, jossa takana oli jo vuosisadan mittainen autonomian aika. Ensimmäinen vapauden aika oli poliittisesti epävakaista aikaa. Hallinto oli välillä ääriparlamentaristinen ja välillä lähes yksinvaltainen. Yksi itsenäistymisen voimahahmoista, Konstantin Päts, oli vahvassa asemassa koko runsaan kahden vuosikymmenen mittaisen ajan.

Toinen maailmansota päätti Viron ns. ensimmäisen tasavallan ajan ja katkaisi maan länsimaisen kehityksen puolen vuosisadan ajaksi.

Myöntyväisyyspolitiikka muuttui neuvostomiehitykseksi ja liittämiseksi Neuvostoliittoon kesällä 1940. Noin vuosi sen jälkeen alkoi useamman vuoden mittainen saksalaismiehitys, kunnes Saksan jouduttua vetäytymään, otti vallan taas Neuvostoliitto - ja neuvostokommunistinen yhteiskuntajärjestys vakiinnutettiin. Virolaisia pakeni neuvostovaltaa meren yli länteen, ja uudet vallanpitäjät lähettivät uhkaksi kokemiaan virolaisia esimerkiksi karkotukseen Siperiaan. Neuvostovalta näki erityisesti maan perinteisen sivistyneistön uhkana. Neuvostoliittoa johtaneen Stalinin kuoltua 1953 olo rauhoittui ja rajoitetut yhteydet avautuivat esimerkiksi Suomeen, mutta 1970- ja 1980-luvulla Neuvostoliitto pyrki rajusti venäläistämään Viroa. Mihail Gorbatšovin nousu Neuvostoliiton johtajaksi 1980-luvun puolivälissä lisäsi sananvapautta. Virossa nousivat esiin huolet ympäristön sekä oman kielen ja kulttuurin tilasta, joihin tosin oli jo aiemminkin kiinnitetty huomiota. Liikehdintä itsemääräämisoikeuden lisäämiseksi kasvoi samalla kuin Neuvostoliiton ote irtosi Varsovan liiton maista. Pian liikehdintä muotoutui vaatimuksiksi täyden itsenäisyyden palauttamisesta. Itsenäistyminen tuli konkreettisesti mahdolliseksi, kun vanhoilliset kommunistit yrittivät elokuussa 1991 epäonnistuneesti vallankaappausta Moskovassa ja pyrkivät syrjäyttämään Gorbatšovin - todellinen valta liukui Venäjälle ja Boris Jeltsinille, joka hyväskyi Viron, muiden Baltian maiden irtautumisen.

Käytännössä itsenäisyytensä palauttaneen Viron tasavallan valtiollisen ja yhteiskunnallisen elämän perustaksi otettiin neuvostomiehitystä edeltävä aika, ja lainsäädännön modernisoimisessa haettiin mallia Pohjoismaista. Sitä silmälläpitäen oli tehty työtä jo useampia vuosia.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema

Vapaassa Virossa ei ole koskaan rangaistu samaa sukupuolta olevien aikuisten välisistä vapaaehtoisuuteen perustuvista seksuaalisuhteista.

Esihistoriallisen ajan kulttuurin suhtautuminen samaa sukupuolta olevien välisiin suhteisiin on hämärän peitossa, eikä paljon vihjeitä ole paria viime vuosisataa aiemmilta ajoiltakaan. Tsaarin hallitseman Venäjän alaisuuteen kuuluneen Viron alueella noudatettiin Venäjän lakeja, ja samaa sukupuolta olevien aikuisten välisestä lihallisesta suhteesta sai 1800-luvulla jopa viiden vuoden vankeusrangaistuksen ja vielä 1900-luvun alussakin vähintään kuukausien mittaisen vankeusrangaistuksen.

Ensimmäisen itsenäisyyden aika

Vuonna 1920 Viro sääti ensimmäisen oman rikoslain, eikä siinä puututtu aikuisten ihmisten vapaaehtoiselta pohjalta lähtevään keskinäiseen intiimielämään. Samaa sukupuolta olevien välinen seksuaalinen kanssakäyminen katsottiin yksityisyyden piiriin kuuluvaksi asiaksi - toisin kuin Suomessa, jossa homosuhteet dekriminalisoitiin lopulta 1970-luvun alussa.

Rangaistavuuden puutuminen ei kuitenkaan tarkoittanut myönteistä suhtautumista samaa sukupuolta olevien välisiin suhteisiin, eikä esimerkiksi parisuhteita tunnustettu. Pitkälti maatalousvaltaisessa Virossa samaa sukupuolta olevien väliset suhteet olivat tabu ja asenteet yhteiskunnassa ilmiötä kohtaan kaikkea muuta kuin sallivat. Mieltymys omaan sukupuoleen nähtiin paljolti pilkan arvoisena ja häpeällisenä. Mitään joissakin harvoissa eurooppalaisissa suurkaupungeissa syntyneen homokulttuurin kaltaista ei virolaiskaupungeissa ollut, eikä avointa homoseksuaalisuuttakaan. Tavallisen kansan keskuudessa homosuhteita saatettiin pitää kaupunkien ylempien yhteiskuntaluokkien piirissä tapahtuvana merkillisenä toimintana, jos koko aihepiiri ylipäänsä jossain yhteydessä tuli esiin.

Toki kiinnostusta samaa sukupuolta olevaa henkilöä kohtaan on kaikissa yhteiskuntaluokissa ollut, ja oletettavasti kiinnostus on myös johtanut toimintaan, jos mahdollisuus on tarjoutunut.

Miehittäjien lait

Toisen maailmansodan yhteydessä Viro jäi niin kommunistisen Neuvostoliiton kuin natsien hallitseman Saksankin intressien jalkoihin, ja oma lainsäädäntö korvattiin miehittäjän lainsäädännöllä. Molemmissa tapauksissa suhtautuminen miesten väliseen seksuaaliseen kanssakäymiseen oli kielteinen. Saksassa noussut natsivalta ei hyväksynyt homoseksuaalisuutta. Neuvostoliitossa taas sen alkuaikoina homosuhteet oli nähty yksityisoikeudellisina kysymyksinä, mutta Stalinin valtaannousun jälkeen 1930-luvulla tilanne muuttui. Homoseksuaalisuutta alettiin pitää kapitalismiin kuuluvana rappiollisena ilmiönä ja homoseksuaalisia tekoja yhteiskunnan vastaisena toimintana. Ilmiö liitettiin propagandistisessa mielessä pedofiliaan.

Neuvostomiehityksen aikana Virossa olivat voimassa Neuvostoliiton lait, ja homosuhteet olivat kiellettyjä aluksi maksimissaan viiden vuoden työleirirangaistuksen ja myöhemmin kahden vuoden vankeusrangaistuksen uhalla. Vielä myöhemmin, 1970- ja 1980-luvulla Neuvostoliitossa käytiin jonkinlaista keskustelua siitä, onko perusteltua pitää homoseksuaalisuutta rikoksena. Usein homoseksuaalisuus nähtiin enemmänkin hoitoa vaativana sairautena, samoin transsukupuolisuus, jota vasta viime vuosisadan loppupuolella alettiin pitää homoseksuaalisuudesta irrallisena ilmiönä. Neuvostovallan kulkiessa kohti luhistumistaan, vähenivät ideologiaan perustuvat kansalaisten yksityiselämää koskevat rajoitukset - ja ainakin niiden valvonta väheni.

Uuden itsenäisyyden aika

Vuoden 1991 itsenäisyyden palauttamisen jälkeen vuonna 1992 toteutetussa Viron rikoslain kokonaisuudistuksessa homosuhteet lakkasivat olemasta rikos, joskin homosuhteiden korkeammat suojaikärajat yhtenäistettiin vasta 2001. Vuosikymmenen mittaan säädettiin kattava syrjintäsuoja. Vuodesta 2002 lukien on myös juridisen sukupuolen vahvistaminen ollut mahdollista, eikä sen edellytyksenä ole sukupuolenkorjausleikkaus tai steriliteetti, eikä sen vuoksi ole erottava aviopuolisosta.

Vuoden 2016 alusta lähtien sekä samaa että eri sukupuolta olevat kumppanit ovat voineet tehdä avioliittoinstituutiosta erillisen parisuhdesopimuksen, mutta lainsäädäntö on yhä puutteellinen, sillä riittävää poliittista tahtoa ei asian loppuun saattamiseksi ole ollut. Oikeuslaitos on joutunut ratkomaan lainsäädännön puutteesta johtuvia käytäntöjen epäselvyyksiä esimerkiksi adoptio- ja perintökysymyksissä.

Vuonna 2017 oikeus päätti, että Virossa on tunnustettava ulkomailla solmitut samaa sukupuolta olevien avioliitot.

Keväällä 2017 julkaistun Euroopan hlbti-järjestöjen katto-organisaatio ILGA-Europen raportin mukaan Virossa toteutuu 33 prosenttia organisaation asettamista tavoitteista, kun keskimäärin toiminta-alueella luku on 38 prosenttia ja esimerkiksi Suomessa 68 prosenttia.

Asenteet yhä torjuvia

Asenteet seksuaalivähemmistöjä kohtaan ovat Virossa selvästi torjuvammat kuin monissa monissa muissa läntisen Euroopan maissa.

Suurimpana syynä torjuviin asenteisiin on pidetty puolivuosisataista neuvostomiehitystä, jonka alla länsimaissa 1960-luvulta lähtien tapahtunut seksuaalisuuteenkin liittynyt arvojen vapautuminen jäi väliin. Samoin länsimaailmassa oli 1980-luvun Aids-kriisi, jossa epidemia yhdistettiin homoseksuaalisuuteen - ja aihepiiri kokonaisvaltaisesti tuli koko kansan tavalla tai toisella käsittelemäksi. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevat tiedot ovat yleisesti Virossa vähäiset, ja ennakkoluulot ovat yleisiä. Lisäksi Virossa laajasti hlbti-vähemmistöjen yhdenvertaisuuteen kielteisesti suhtautuvat uskonnolliset voimat saivat todellista kannatustaan vahvemman äänen itsenäistymiskehityksen yhteydessä, niiden tukiessa vahvasti itsenäistymistä. Myös viime vuosiin asti jatkunut muuttotappio on verottanut nimenomaan nuorempaa väkeä.

Hidasta muutosta parempaan

Vaikka kielteisesti suhtautuvia on yhä enemmän kuin myönteisesti suhtautuvia, on asenneilmapiiri kuitenkin mittausten mukaan muuttumassa hyväksyvämmäksi. Asenneilmapiiriä selvittävissä tutkimuksissa on nähtävissä, että varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä ja ulkomailla asuneiden kotiin palanneiden keskuudessa asenteet ovat selvästi keskimääräistä myönteisempiä. Tiedotusvälineissä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvien asioiden käsittely on muuttunut yhä asiallisemmaksi. Kirkkojen piirissä on myös jouduttu käsittelemään suhdetta seksuaalivähemmistöihin.

Viron talouden kohentuessa ja elämänmahdollisuuksien parantuessa odotetaan muuttotappion kääntyvän muuttovoitoksi - ja kotiin palaavien mahdollisesti vaikuttavan merkittävästikin asenteisiin.

Virolaista hlbti-aktivismia

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa kohentamaan pyrkivä aktivismi käynnistyi Virossa jo ennen itsenäisyyden palauttamista. Syntyi yhdistyksiä, järjestettiin seminaareja ja päättäjille viestittiin yhdenvertaisuuden lisäämisen tarvetta. Alkuaikojen aktivismi oli erityisesti naisten ylläpitämää. Ensimmäinen yhdistys oli vuonna 1990 perustettu Eesti Lesbiliit.

Virossa hlbti-aktivismi ja -aktiviteetit ovat keskittyneet lähinnä Tallinnaan. Yliopistokaupunki Tartossa on ollut satunnaista toimintaa.

Tallinnassa järjestettiin vuodesta 2004 vuoteen 2007 pride-tapahtumia, jolloin pääosassa on ollut perinteinen paraati. Tallinnan paraati joutui kuitenkin jokaisena vuonnaan jonkinlaisen väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi. Vuonna 2009 alkoi Baltian maiden - Viron, Latvian ja Liettuan - pääkaupungeissa vuorovuosin kiertävän Baltic Priden aika. Kesällä 2017 järjestettiin kymmenen vuoden tauon jälkeen Tallinnassa jälleen pride-kulkue, ja lähes 2 000 ihmisen kulkue sujui rauhallisesti.


» Jutun oma sivu ja lukijakommentit
Napakympissä nähdään herrat A, B, C ja X

smo • 23.02.2018 15:05 • 1 kommentti. UUTISET: VIIHDE JA KULTTUURI • KOTIMAA
Nykyään televisiokanava Nelosella esitettävässä Napakymppi-parinmuodostusohjelmassa nähdään sunnuntaina 25. helmikuuta jakso, jossa kaikki kumppania etsivät ovat miehiä. Asiasta kertoi Iltalehti.

Ohjelmassa on kyse parisuhdevisailusta, jossa kilpailija X koettaa kysymystensä avulla selvittää, kuka sermin takana olevista kilpailijoista A, B tai C olisi sopivin elämänkumppani. Kilpailija X ja tämän kolmesta vaihtoehdosta valitsema henkilö saavat palkinnoksi yhteisen matkan. Osallistujien vastaukset valintakysymyksiin on jo aiemmin annettu tietokoneen analysoitavaksi, ja mitä lähemmäs tietokoneen antamaa ihannekumppani-tulosta kilpailija X osuu, sitä parempaan matkakohteeseen pari pääsee.

Perinteisesti Napakympissä kilpailuasetelmassa kilpailija X on ollut eri sukupuolta kuin kilpailijat A, B ja C. Ensimmäistä kertaa kilpailijat ovat kaikki samaa sukupuolta.

Sunnuntain jaksossa herra X on 26-vuotias helsinkiläinen matkailualan opiskelija Anssi, herra A on 23-vuotias espoolainen vuoropäällikkö, herra B on 27-vuotias tamperelainen myyntineuvottelija Joonas ja herra C on 34-vuotias laitoshuoltaja Turusta.

Formaatti tuli Yhdysvalloissa tunnetuksi 1960-luvulla nimellä The Dating Game. Suomessa Napakymppi-nimellä tunnettua kilpailua esitettiin MTV:llä vuodesta 1985 vuoteen 2002. Ohjelmaa lähes koko ajan juontanut Kari Salmelainen yritti herätellä formaattia henkiin nettitelevisiossa vuonna 2011. Nelonen otti sarjan ohjelmistoonsa syksyllä 2017 ja sitä nähdään vielä ainakin keväällä 2018. Nyt juontajana on Janne Kataja.

Napakymppi nähdään Nelosella sunnuntaisin klo 19.30.


» Jutun oma sivu ja lukijakommentit
Lari teki paluun Salatut elämät -sarjaan

smo • 22.02.2018 16:40 UUTISET: VIIHDE JA KULTTUURI • KOTIMAA

MTV on esittänyt Salatut elämät -sarjaa alkuvuodesta 1999 lähtien.
Lari Väänäsen (Ronny Roslöf) hahmo teki paluun Salatut elämät -sarjaan keskiviikon 21.2. jaksossa. Hahmo poistui sarjasta alkuvuodesta 2017.

Keskiviikon jaksossa Kalle Laitela (Pete Lattu) näki yllättäen Larin seminaarissa Porissa pitämässä konsulttina puheenvuoroa. Myöhemmässä vaiheessa Lari tuli juttelemaan Kallen kanssa.
Vielä ei tiedetä, miten pysyvä Larin hahmon paluu sarjaan on.

Kallella ja Larilla oli sarjan aiemmissa juonenkäänteissä suhde. Kalle puolestaan on yksi alkuperäisistä hahmoista. Vuosituhannen vaihteen aikoihin hahmo tuli kaapista. Sarjaa kehuttiin siitä, että se arkipäiväisti homoseksuaalisuutta.

Sarjassa yhtenä juonena oli pitkään Larin ja Elias Vikstedtin (Petteri Paavola) suhteen kehittyminen. Sosiaalisen median tunnisteella #larias tunnettua tarinaa seurattiin ulkomaita myöten fanien tekstittämien Youtubessa jaettujen klippien avulla. Vuosia kehitelty tarina päättyi Eliaksen tapaturmaiseen kuolemaan.

Joidenkin huomioiden mukaan Larin ja Eliaksen tarinan päätöksessä oli kyse klisheisestä homoseksuaalisuuteen liittyvästä juonenkäänteestä: homohahmon tarina ei voi päättyä onnellisesti. Dramaattinen loppu tuli juuri silloin, kun kaikki vihdoin alkoi näyttää aurinkoiselta.


» Jutun oma sivu
Gus Kenworthy ja poikaystävänsä suudelma nähtiin livenä televisiossa - tapausta kuvattiin merkkipaaluksi

smo • 19.02.2018 10:02 UUTISET: URHEILU

Gus Kenworthy (kuva: Mike Blake / Reuters / Lehtikuva)
Freestylehiihtäjä Gus Kenworthy suuteli poikaystävänsä kanssa sunnuntaina slopestylen finaalin laskunsa jälkeen. Hetki nähtiin livenä NBC-televisiokanavalla. Kenworthy tuli finaalissa viimeiseksi, mutta kuva suudelmasta nousi sosiaalisen median viraali-ilmiöksi. Tapausta on kuvattu merkkipaaluksi.

En huomannut hetken tulleen kuvatuksi eilen, mutta olen hyvin iloinen, että niin tapahtui. Lapsuudessani en voinut edes unelmoida näkeväni samaa sukupuolta olevien suudelman olympialaisissa, mutta nyt ensimmäistä kertaa kotona kisoja katsova lapsi voi! Rakkaus on rakkaus on rakkautta, kirjoitti Kenworthy twiitissään, josta on tykätty kymmeniä tuhansia kertoja.

Kenworthy kommentoi asiaa myöhemmin televisiohaastattelussa. Hän totesi asioiden muuttuneen, ja sanoi edustamisen ja esillä olemisen olevan ainoat tavat muuttaa käsityksiä sekä murtaa muureja ja homofobiaa. Hän viittasi omaan lapsuuteensa, ja kertoi, ettei nähnyt homourheilijaa suutelemassa poikaystäväänsä olympialaisissa.

- Sellaisen näkeminen olisi tehnyt asiat paljon helpommiksi minulle.


Gus Kenworthyn poikaystävä on näyttelijä Matthew Wilkas.

Kenworthy kilpaili peukalo murtuneena. Tapaturma sattui torstaina harjoituksissa.

Olympialaisissa kilpailee toistakymmentä avoimesti seksuaalivähemmistöön kuulumisesta urheilijaa. Vähemmistöjen näkymisen katsotaan yleisesti lisäävän tietoisuutta seksuaalivähemmistöistä ja lisäävän vähemmistöjen hyväksyntää.


» Jutun oma sivu
 

Arkisto

Valitse vuosi ja viikko


vain uutiset | kaikki
   
© Sateenkaariyhteisöt ry 2001-2018 - Tietoa meistä - Yhteystiedot ja palaute - FAQ - Käyttöehdot Tekstiviestipalvelut tarjoaa Labyrintti Media Oy