ranneliike.net - Homokansan yhdistävä tekijä
Tunnus    Salasana    
  


Palveluoppaassa mukana
Hyötypyörä
Hyötypyörä on 2007 perustettu kuormapyörällä toimiva lähettipalvelu. Kuljetamme kaikki lähetykset 0 - 50kg Helsingin kantakaupungissa hintaan 7,70 € (sis. alv 22%). Arvomme ovat ekologisuus, hyvä ekonomia ja luotettavuus. Tutustu palveluumme sivuillamme!

Pride & GLBT-vapautusliike

Pride & GLBT-vapautusliike

Priden ajatus ja merkitys

Gay Pride ei ole mikään yksittäinen tapahtuma tai tilaisuus, vaan sitä voi kuvata henkenä ja asenteena. Asennetta puolestaan voi ilmentää esimerkiksi värikkäillä lipuilla ja kulkueilla. Pride-tapahtumilla homot ja lesbot sekä mm. trans-ihmiset kertovat maailmalle ja muille kaltaisilleen, että "Hei, mekin olemme olemassa!".

Monenlaisia ihmisiä

"Mies - nainen" -asetelmaa pidetään arkipäivän elämässä perusajatuksena. Yhteiskunnan, perhe-elämän ja ihmissuhteiden ajatellaan ensisijaisesti toimivan "mies - nainen" -vastakkainasettelun pohjalta. Se on tietysti ymmärrettävää, koska suurimmalle osalle ihmisistä sellainen ajatusmaailma tuntuu tutulle, koska ennenkin on ollut niin. Kansan enemmistön elämän kannalta se on riittävän kattava rakennelma.

On kuitenkin erilaisia vähemmistöjä, joilla on valtaväestön kaksinapaisesta mallista poikkeava seksuaalinen tai sukupuolinen identiteetti. Kun yhteiskunnan antama malli on vain yhdenlaiselle oletukselle, se antaa samastumismahdollisuuden vain sen identiteetin omakseen tuntevalle. Sen vuoksi vähemmistöön kuuluvan on etsittävä samastumiskohteita toisaalta. Pride luo yhteisöllisyyttä vähemmistöön kuuluvien kesken.

Vähemmistöt ja enemmistö

Yhä vielä moni valtaväestön edustaja väittää, että ei ole koskaan nähnyt homoa - kuullut ehkä puhuttavan sellaisesta, mutta ei tuntenut henkilökohtaisesti. Tai joku on kuullut huhuja, että joku työkaveri on sellainen. Mutta varmuutta asiasta ei ole. Oikeammin olisi ehkä sanoa, että ei ole koskaan ollut tekemisissä homoksi tietämänsä ihmisen kanssa.

Pride-tapahtumien ajatuksena on myös kertoa valtaväestölle vähemmistön olemassaolosta. Vähemmistöön kuuluvallakin on tarve olla täysipainoisesti osa yhteiskuntaa, omana itsenään. Esimerkiksi homot käyvät töissä ja maksavat veroja siinä missä heterotkin, mutta silti suuri osa homoista ei voi tai ei uskalla olla "julkisesti homo" - siis oma itsensä.

Suurin osa homoista ei "korosta" homouttaan, eikä tuo sitä joka tilanteessa esille, ei pukeudu, käyttäydy tai muuten toimi provosoivasti. Eikä siihen edes ole tarvetta, jos se ei omasta mielestä ole hauskaa. Kaikki eivät pidä huomion keskipisteenä olemisesta. Ja joillekin oman identiteetin tuomiseen tarjolle on yksinkertaisesti liian iso kynnys, vaikka ehkä haluaisikin.

Oman persoonansa - kokonaisuuden nimeltä "itse" - piilottaminen esimerkiksi häpeäntunteen, muiden reaktioiden pelon ja vastaavien asioiden vuoksi ei ole tyydyttävä tila, vaikka muuta yrittäisi itselleen väittää. Se, että joutuu jatkuvasti miettimään sanavalintojaan, peitellä tai valehdella, käy ajan mittaan rasittavaksi ja turhauttavaksi. Tosin joskus muutakaan vaihtoehtoa ei käytännön syistä ehkä ole.

Se, että vähemmistön olemassaoloa ei ymmärretä, voi aiheuttaa ikäviä tilanteita. Esimerkiksi kahvitunnilla töissä kerrotaan homovitsi. Tarina on ehkä hauska, mutta paikalla olevalle homolle tulee vaivautunut olo. Vitsi olisi ehkä jäänyt kertomatta jos ymmärrettäisiin, mitä homous on, ja varsinkin silloin, jos tiedettäisiin, että paikalla on homo. Tai jos tiedettäisiin paikalla olevan homon huumorintajun sallivan sen, niin vitsi olisi kerrottu ehkä vielä värikkäämmin.

Oma identiteetti

Oman identiteetin rakentamisen kannalta samastumiskohteiden löytäminen ja sen avulla oman itsensä hyväksyminen on tärkeää. Kun tietää, että samanlaisia ihmisiä on muitakin, niin "oman paikan" löytäminen on paljon helpompaa. Kun tietää "oman paikkansa", on paljon helpompi kohdata muu maailma tasa-arvoisesti omasta näkökulmasta.

Jos valtaväestö tietää, että valtaväestöstä poikkeavia ihmisiä on, ja nämä hengittävät samaa ilmaa, rakastavat samalla tavalla, iloitsevat, surevat, ja elävät pohjimmiltaan ihan samaa elämää kuin valtaväestökin, niin näihin ei-valtaväestöön kuuluviin voi suhtautua paljon luontevammin.

Kun tietää valtaväestön tietävän, että tietää "oman paikkansa", on vielä helpompi kohdata muu maailma tasa-arvoisesti omasta näkökulmasta. Pride on keino ilmaista itselle ja muille, että "Olen homo, olen olemassa ja ylpeä itsestäni".

Missä mennään?

Vapautusliikkeiden työn tuloksena seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen monet tavoitteet ovat toteutuneet. Lainsäädäntö ottaa nämä ryhmät huomioon ja turvaa näiden oikeuksia. Esimerkiksi 70-luvun alussa homous määriteltiin vielä rikokseksi, 80-luvun alussa sairaudeksi. 90-luvun lopulla kiellettiin lain voimalla seksuaalivähemmistöjen syrjiminen. Vuonna 2002 homopareilla on lähes samat oikeudet kuin heteropareilla.

Silti syrjintää ja ennakkoluuloja esiintyy vielä käytännön tasolla, erityisesti maaseudulla. Homo / lesboparien lasten oikeuksia molempiin vanhempiinsa ei edelleenkään ole laissa määriteltynä, uskonnon varjolla hyökätään varsin voimakkaasti seksuaalivähemmistöjä vastaan, ja niin edelleen.

Kun vähemmistön tapoja ja maailmaa tunnetaan yleisesti, se vähentää ennakkoluuloja ja auttaa molempia osapuolia sopeutumaan toisiinsa. Valtaväestön on vaikea suhtautua homoihin ja homouteen järkevästi, jos ei ole tietoa esimerkiksi siitä, mitä tarkoittaa "olla homo".

Asiallisen tiedon jakamista, keskustelua ja vähemmistöjen esilläoloa tarvitaan.

- sami.mollgrenranneliike.net

   
© Sateenkaariyhteisöt ry 2001-2017 - Tietoa meistä - Yhteystiedot ja palaute - FAQ - Käyttöehdot Tekstiviestipalvelut tarjoaa Labyrintti Media Oy