ranneliike.net - Homokansan yhdistävä tekijä
Tunnus    Salasana    
  


Keskustelu > Oma elämä > Eikös se kaappi ole vain ihmisten päässä..?

  OhjeetUusi viesti
KeskustelutAlueet
nerdy_superhero Vastaa1 / 9 
24.04.2016, 18:52 Toivoisin, että joskus tulevaisuudessa ihmisillä ei olisi tarvetta tulla kaapista ulos. Itse en ole ikinä kokenut tunnetta, että minun pitäisi kertoa läheisilleni omasta seksuaalisesta suuntautumisestani. Tämä ei tarkoita sitä, ettenkö olisi läheinen perheeni kanssa, tai että inulla olisi jotain kaapista ulos tuloa vastaan. Jos joku kysyisi mikä minun suuntautuminen on, vastaisin rehellisesti. En vain näe seksuaalisudesta kertomista "muurina" joka pitäisi ylitää. Mielestäni seksuaalisuus on sellainen asia josta ei edes muille ihmisille tarvitse kertoa, ellei henkilö välttämättä halua kertoa suuntautumisestaan. Itselläni asiaa tietysti helpotta se, että tiedän molempien vanhempieni rakastavan minua vaikka joskus tulisinkin kotiin naispuolinen kumppani mukanani. Luultavimmin he olisivat hämmentyneitä (isä ainakin)...

Onko teillä mielipiteitä asiasta?
Ylös
Miila Vastaa2 / 9 
04.05.2016, 21:31 Hei. Mulla aika samansuuntaisia ajatuksia. Suoraan kysymykseen suora vastaus, mutta tuskin asiaa kuulutan ympäri kaupunkia, enkä varmaan edes lähipiirissä ennen kuin on ajankohtaista eli siinä kohtaa jos seurustelen naisen kanssa. Joskus kymmenen vuotta sitten pikkusiskoni sanoi kun muut keskustelivat siitä, että mulla ei koskaan ole miestä/ en tuo kotiin miehiä, että "jos sisko tykkääkin naisista". Hyvin sanottu. Tähän vastasin, että mun mielestä ihminen ihastuu/rakastuu toiseen ihmiseen ja on toissijaista, että onko hän mies vai nainen. Näin koin asian silloin ja edelleenkin aika pitkälti samaa mieltä. En pysty tässä kohtaa varmasti sanomaan, että tulenko viettämään elämäni miehen vai naisen rinnalla, mutta vahvisti kallistun tässä kohtaa jälkimmäiseen. En koe mitään tarvetta asiaa mainostaa, mutta jos joku tulee kysyneeksi tai muuten puheeksi, niin valehtelemaankaan en rupea. Osa ystävistäni ja lähipiiristäni tietää ajatukseni ja osa taas ei.
Ylös
Jukka Vastaa3 / 9 
05.05.2016, 19:27
Viestiä on muokattu
nerdy_superhero kirjoitti:

> "Toivoisin, että joskus tulevaisuudessa ihmisillä ei olisi tarvetta tulla kaapista
> ulos. Itse en ole ikinä kokenut tunnetta, että minun pitäisi kertoa läheisilleni
> omasta seksuaalisesta suuntautumisestani.”
> ”...”
> ”Mielestäni seksuaalisuus on sellainen asia josta ei edes muille ihmisille
> tarvitse kertoa, ellei henkilö välttämättä halua kertoa suuntautumisestaan.”


Kuulen ja luen yhä useammin, kun homot ja lesbot sanovat, että homoseksuaalisuus on yksityisasia, josta ei tarvitse muille kertoa. Että homous on niin pieni osa heidän elämäänsä, että siitä ei ole syytä kertoa ja siten alleviivata muille. Ja että vaikka perhe on läheinen ja suhde vanhempiin erinomainen, niin homous on asia, joka ei perheelle kuulu.

Kaikilla on toki oikeus päättää milloin kertoa ja kenelle, mutta haluaisin hieman pohtia asiaa myös vanhemman henkilön kannalta... kuulun siihen ikäpolveen, joka on taistellut homojen puolesta myös nyrkein (idiootteja homohakkaajia oli ennen riesaksi asti).

Ensinnäkin: homous/lesbous on enemmän kuin ihastumista, rakastumista ja seksiä. Jos se ei olisi, niin miksi me kaikki roikumme näillä homo/lesbo-sivustoilla? Miksi käymme homo/lesbo -paikoissa ja miksi homo/lesbo -kaverit ovat niitä, joiden kanssa asioista on helpointa puhua?

Voisiko syy olla se, että homous/lebous määrittää suurta osaa siitä, miten henkilö näkee elämän ja yhteiskunnan. Katsomme kaikki samaa asiaa, mutta pieni näkökulman poikkeama antaa eri kuvan katsojalle.

Toiseksi ajatus, että ”eiväthän heterotkaan puhu seksuaalisuudestaan”. Tämä on täysin väärä tulkinta yhteiskunnasta. Lähtökohtana kaikkeen on se, että henkilö on heteroseksuaalinen. Niinpä heterot voivat puhua puolisostaan, lapisistaan, perheestään ja vaikka lomailustaan ilman, että koetaan näiden ”julistavan seksuaalisuuttaan” ja ”tulevan pois kaapista”. Oikeasti heterot viestittävät omaa heteroseksuaalisuuttan koko ajan ja taukoamatta, mutta koska tämä on normi, niin asiaa ei huomata.

Sen sijaan kun homo/lesbo puhuu samoista asioista, niin hän ”tulee ulos kaapista” tai jopa ”julistaa seksuaalisuuttaan” muille. Näin ollen omasta arkipäivästään kertominen on todella eri asia heteroille ja homoille/lesboille: kuulijakunta tulkitsee asian usein eri tavalla, kuin miten viesti on tarkoitettu.

Tämä selittää myös ensimmäistä kohtaa: kun kaveripiiri on homoja/lesboja, niin viestiminen on yksinkertaisempaa.

Kolmanneksi ajatus siitä, omasta seksuaalisuudestaan ei tarvitse puhua perheelle. No, kyse on toki jokaisen omasta tilanteesta ja suhteesta perheeseen, mutta en pysty ymmärtämään, miten läheiseksi koettua perhettä voi pitää ulkona niin kokonaisvaltaisesta asiasta kuin oma identiteetti.

Ymmärrän, että aina suhde omaan perheeseen ei ole sellainen, että omasta homoudesta/lesboudesta/tms kannattaisi perheelle kertoa. Mutta sitten voisi myös sanoa, että suhde perheeseen on sellainen, että suhde ei kestä tällaisen tiedon julkistamista.

Lopuksi: Mitä useampi kertoo ihmisille omasta suuntautumisestaan, sen useampi ihminen huomaa, että meitä homoja/lesboja/tms. on todella paljon. Ja kun meitä on paljon, niin meihin suhtaudutaan luonnollisemmin.

Kertominen – kaapista ulostulo – on vapauttavaa henkilökohtaisesti, mutta myös koko gay/*-yhteisölle.
Ylös
human Vastaa4 / 9 
05.05.2016, 21:17
Viestiä on muokattu
Amerikoiden alkuperäisasukkaat, intiaaniheimot, olivat niin edistyksellisiä, että heillä ihmistenkin seksualinen, vastuullinen monimuotoisuus oli ihan luonnollista. Lapset kasvatettiin luontonsa mukaan, kulon rakasti luontonsa mukaan ja ihmiset avoituivat luontonsa mukaan.

Siihen verrattuna (ainakin abrahamisuuteen lurpahtanut) Eurooppa ja Lähi-itä ovat olleet täysin pakanallisen takapajuisia ja luonnottomia.

Noista asioista kertovia intiaanien tarinoita olisikin hyvä lukea ja luetuttaa läheisilläänkin ...
Ylös
martin Vastaa5 / 9 
06.05.2016, 00:52
Viestiä on muokattu
Ymmärrän perheessä, jossa ulostulo (jos sitä sellaiseksi voi nimittää) ei muuta rakkautta perheenjäsenten välillä mihinkään, homoudesta tai lesboudesta kertomisen tuntuvan kummalliselta, turhalta tai merkityksettömältä. Asialla on kuitenkin myös muita puolia kuin oma suhde rakastavaan perheeseen. Yhdyn Jukan hienoon kirjoitukseen täydellisesti. Homous on pieni suuri asia: Se läpäisee koko ihmisen persoonan. Kaikki ihmisessä on homouden/lesbouden läpäisemää, vaikka sitä ei suoraan huomaisi. Kyllä tällainen persoonallisuus vaikuttaa kaikkeen muuhun kanssakäymiseen, sillä emme ole yksinäisiä saarekkeita maailmassa. Minusta tuntuisi kummalliselta, jos vanhempani eivät millään tavalla olisi kiinnostuneita mielenkiinnon aiheistani, tulevaisuuden suunnitelmistani ... kyllä se kaappi tosiaan on ihmisten päässä ja valitettavasti se on usein homon/lesbon päässä.
Minusta on ihanaa (ja eikö tämän pitäisi olla täysin itsestäänselvää) saada antaa pusu rakkaalleni missä ja milloin haluan niin tehdä ja itse katson ja ymmärrän, että tilanne on sopiva. En halua muiden tulevan kieltämään tai tuomitsemaan tai "vain" pitämään epätavallisena, outona tai hämmentävänä. Näin kuitenkin on, kun homot ja lesbot jättävät epäselväksi oman identiteettinsä. Laajemmassa mittakaavassa tällainen käyttäytyminen näyttäytyy hetero-oletuksen hiljaisena tukemisena ja oman yhteisön häivyttämisenä.
Ylös
human Vastaa6 / 9 
06.05.2016, 03:24 Kannattaa ymmärtää myös se, eikä unohtaa, että myös heteroseksuaalisesti suuntautuneet tuleva kaapistaan ulos heteroina, julkituovat sen heteroutensa - heillä sitä ei vain sanota kaapista ulostuloksi, vaikka se sitä yhtä lailla onkin.

Lähes kaikki ihmsethän julkituovat sen oman seksuaalisen identiteettinsä jossain elämäsä vaiheess, useimmat lapsina, puberteetti-iässä tai nuorina aikuisina, osa ehkä sitten vähän myöhemminkin.
Ylös
nerdy_superhero Vastaa7 / 9 
08.05.2016, 10:47
Viestiä on muokattu
Vastaan Jukan viestiin.

Kiitos kannanotosta!! On kiinostava tietää millainen on muiden ihmisten näkökanta tähän asiaan liittyen.

Ehkä se on totta, että tässä vaiheessa kaapista ulos tuleminen on sinänsä jopa tärkeää, jotta muut tajuaisivat että lgbt+ yhteisöä on enemmän kuin voisi arvata.
Minun mielestäni kyllä ihmisen seksuaalisuus ei ole niin vaikuttava osa ihmistä, kuin annat tekstissäsi tulla ilmi. Mielestäni seksuaalisuus ei määritä ihmistä tai sitä miten hän näkee itsensä, vaan se saattaa määrittää miten muut ihmiset näkevät hänet. Jos olisin esim. transseksuaali, en usko että luonteeni, arvoni tai mielipiteeni olisivat muuttuneet millään tavalla, mutta olen aika varma, että muut ihmiset lähestysivät minua eri tavalla kuin nykyään. Tämä on juuri se asia, mistä haluaisin eniten eroon, ja toivoisin, että heteroseksuaalisuus ei olisi se "oletus" jokaisen ihmisen kohdalla. Enkä koe, että heteroseksuaaliset "tulevat kaapista ulos", juuri tästä johtuen. (tietysti tähän liitty se, että miten erilailla eri yksilöt näkevät kaapista ulos tulon).

Ehkä aloitus viestistäni tuli jotenkin vihamielinen kaapista ulos tuloa kohtaan, tarkoituksemattomasti. Se mitä yritin hakea lähinnä oli että: en haluaisi joidenkin ykislöiden kokevan omaa seksuaalisuuttaan asiana mitä pitää piilotella ja mikä pitää sitten pamauttaa muiden kuultavaksi "kaapista ulos tulona", vaan toivoisin että joskus tulevaisuudessa ei olisi enää pelkoa, että joku ei hyväksyisi jotain tiettyä seksuaalisuutta, ja että ei olisi jotain tiettyä "oletus" seksuaalisuutta (mikä on tällä hetkellä heteroseksuaalisuus), vaan jokainen pystyisi elää avoimesti oman seksuaalisuutensa kanssa, ilman kaapista ulos tulon tarvetta.
Ylös
smo Vastaa8 / 9 
08.05.2016, 11:49 Seksuaalinen suuntautuneisuushan ei näy ulkopuoliselle vain katsomalla. Asiaa ei välttämättä saa varmasti selvitettyä edes millään mittauksilla tai testeillä. Jos et tuo tuota ominaisuuttasi esiin tai se ei käy ilmi jostain epäsuorasti (vaikkapa parisuhde tjsp), niin kukaan muu ei asiasta tiedä.

Päälle näkymättömyyden voi nähdä etuna mutta myös haittana. Toisin kuin vaikkapa etniseen vähmmistöön kuulumisen kohdalla voi piiloutua massaan, mutta toisaalta et ole muiden silmissä tämän ominaisuutesi osalta olemassa - ellet kuulu oletuksen mukaiseen heteroenemmistöön. Koska hetero-oletus on niin vahva, olet hetero siksi kunnes muuta ilmoitat. Käytännössä seksuaalivähemmistöön kuuluvan on esimerkiksi vaikeampi löytää kumppania, jos ei ensin kerro kuuluvansa seksuaalivähemmistöön. Ja käytännössä kaikki tähän liittyvä esiintulo on kaapistatuloa.


Transsukupuolisuus (ei transseksuaalisuus) on kokonaan eri asia kuin vaikka homoseksuaalinen suuntautuneisuus. Liikutaan eri asioiden piirissä. Vaikka toki tämänkin asian suhteen tullaan kaapista.
Ylös
nerdy_superhero Vastaa9 / 9 
08.05.2016, 17:05 Vastaan tässä smo:lle.

Aivan. Tämä "oletus hetero" onkin juuri se asia mikä minua lähinnä välillä ärsyttää, ja tekstini pointtina olikin juuri julkinen "valitus" siitä, että ei olisi sellaista "oletusta" vaan kaikki saisivat olla oma itsensä seksuaalisesta kiinostuksestaan huolimatta, ilman että tarvitsisi tulla kaapista ulos.

*Ja transseksuaalisuutta tässä nyt käytin lähinnä vain sellaisena esimerkkinä, että se ei varmaankaan luonnettani muuttaisi paljoakaan (tietysti transseksuaalisilla ihmisillä saattaa olla ahdistuneisuutta tai itseinhoa kohdistuen omaan väärään vartaloonsa), mutta en usko, että huumorin tajuni/luonteeni/arvoni olisivat jollain tavalla kytköksissä sukupuoleeni. Ja alussakin pyrin olemaan määrittelemättä "kaapista ulos tuloa" nyt vaikkapa juuri sekuaaliseen kiinostukseen liittyvänä. yritin tarkoittaa "kaapista ulos tulon" liittyvän mihinkä tahansa lgbt+ ryhmään.

Unelmanani on siis yksinkertaisesti yhteiskunta, jossa seksuaalisuudella, sukupuolella jne. ei ole mitään väliä. Ei tarvitsisi tulla kaapista ulos. Ei tarvitsisi pelätä tai arvella muiden reaktiota. Voisi olla oma itsensä ilman oletuksia. Sitä toivon tältä vielä kehittyvältä (ja itseään ehkä jopa tuhoavalta) yhteiskunnalta.

Kiitos kumminkin viestistäsi!!! :)
Ylös

AlueetKeskustelutUusi viestiOhjeet
   
© Sateenkaariyhteisöt ry 2001-2018 - Tietoa meistä - Yhteystiedot ja palaute - FAQ - Käyttöehdot Tekstiviestipalvelut tarjoaa Labyrintti Media Oy