ranneliike.net - Homokansan yhdistävä tekijä
Tunnus    Salasana    
  


lepakkolaakso.net
kimmoliisa.net

Kulmakahvio
www.miestenkesken.fi
Palveluoppaassa mukana
Decoart sisustustaulut
Decoart on käsintehtyihin sisustustauluihin erikoistunut myymälä ja nettikauppa. Paljon kokoja, värejä ja aiheita, enimmäkseen abstraktia käyttötaidetta. Öljyväritöitä alkaen 60 e. Tervetuloa katsomaan sopivia vaihtoehtoja satojen taulujen valikoimasta!

Keskustelu > Viihde, musiikki & kulttuuri > Mihin tarvitaan rapisevaa, sormet likaavaa paperilehteä tänä päivänä?

  OhjeetUusi viesti
KeskustelutAlueet
JuhaniV Vastaa1 / 25 
18.11.2011, 09:42 Ylen uutisessa kerrotaan Ruotsissa monen maksavan jo nettiuutisista, mutta vanhojen haluavan hyppysiinsä paperilehden.

Olen syntynyt 40-luvulla, siis nuorten mielestä metusalemi. Olen uutisten suurkuluttaja. Haluan ja olen halunnut jo pitkään uutiset ja muunkin aineiston sähköisenä luettavakseni siellä missä haluan, milloin haluan. Olin juuri matkalla Lanzarotella ja Fuerteventuralla (Kanarian saaria). Halvoissa perhehotelleissa yhteys internettiin syntyi lähinnä respasta. Imuroin uutiset lääpykälle* (PADille/kämmentietokoneelle) ja lueskelin niitä sitten kaikessa rauhassa huoneessani. Esimerkiksi BBC:llä on todella mainio palvelu sovitettuna juuri lääpykälle. Uutiset valuvat pikkuisten värikuvien kanssa koneeseen. Hesarin verkkolehden luen toki suoraan on-line. Hesarin verkkolehden maksan selvällä setelirahalla. Olen odottanut, että muutkin pyytäisivät uutisista rahaa, mutta kun ei. Suurimman osan tarvitsemistani uutisista saan vielä ilmaiseksi. Maailmalla joku tekee työnään nuo uutiset ja haluaa siitä palkan. Olen siitä työstä valmis myös maksamaan. Jossain silmiini osui kysely, jonka mukaan nuoret haluavat uutisia lääpykkäänsä, mutteivät siitä maksaa yhtään mitään.

Aivan innoissani olen gay-teemaisista Advocaten ja OUTin verkkojulkaisuista. Olin jo lopettamassa tilaukset ärsyynnyttyäni valtavaan määrään mainoksia, joita toki tarvitaan lehden elämiseen. Noiden lehtien lääpykkäversioissa saan ne imuroitua koneeseeni helposti ja sen jälkeen lukemisen voin valita joko painosivujen mukaisena värikuvineen kaikkineen taikka pelkkänä asiatekstinä. Aivan hieno ominaisuus.

Hankin lääpykkäni muutamia kuukausia sitten. Olin jo heittämässä sillä vesilintua, koska koin uudenlaisen käyttöliittymän raivostuttavan hankalaksi. Kevyellä vierihoidollani koneen ominaisuudet alkoivat avautua. Nyt luen kaiken muun aineiston lisäksi myös ekirjoja suoraan lääpykällä. Erityisen tyytyväinen ekirjojen suhteen olen siitä, että saan haluamani kirjan muutamassa minuutissa kirjakaupasta vaikka keskellä yötä.

Ukkoni kanssa meillä on pieni makuero sähkökirjojen suhteen. Hän haluaa lukea kirjansa paperia muistuttavalta lukulaitteelta, joka kuluttaa virtaa vain sivujen vaihdon yhteydessä. Lukemiseen tarvitaan lukuvalo. Minä pidän lääpykästä, joka on taustavalaistu ja esittää myös värikuvat terävinä ja kirkkaina.

Sen olen lääpykästä havainnut, että romaania sillä laitteella ei kirjoitetta ilman lisänäppäimistöä.

YLE-uutinen: Moni maksaa jo Ruotsin nettiuutisista
yle.fi

*) Lääpykkä on naistuttavani laitteelleen antama lempinimi, koska sitä lääpitään. Hän minut alkujaan innosti hankkimaan oman lääpykkäni. Hän on aivan koukussa omaan laitteeseensa ja sen antamiin monipuolisiin mahdollisuuksiin.
Ylös
Statisti Vastaa2 / 25 
18.11.2011, 11:12 Laskin vuosia sitten kerran, että Hesarin vuosikerta viikko- ja kuukausiliitteineen painaa suurin piirtein 120 kg. Ei ihme, että kotini täyttyi paperista, jota piti kantaa jatkuvasti ulos. Silloin päätin keskittyä lehden digilehteen, mikä olikin hyvä juttu niin kauan kun kone pysyi pystyssä eikä lukuohjelma kaatanut sitä. Myöhemmin olen tullut siihen tulokseen, että aamuinen Hesari on jo uutisiltaan vanha eikä aika oikein riitä muiden syventävien artikkeleiden lukemiseen, mikä on harmi. Pitäisi pysähtyä selaamaan ja lukemaan lehteä.

Olen ihmetellyt miksi kyseinen lehti, ja muut lehdet, eivät Suomessa oikein suosi pelkkien digiuutisten julkaisua "tilattuna jatkuvana valuna" sitä mukaa, kun toimittaja saa artikkelinsa kirjoitettua, vaan haluavat edelleen pilkkoa sisältövirran klöntteihin ja julkaista numeroituja lehtiä, joko niteinä ja/tai digiversioina. Netissä jatkuvana valuna julkaistaan mahdollisesti vain tiivistelmiä uutispalstalla ikään kuin varsinaisen lehden markkinoimiseksi. Tässä Hesari on hyvä.

Olen tullut ymmärrykseni perusteella siihen tulokseen, että Suomessa lehdille on yksi erittäin tärkeä asia sen lisäksi, että iso tilaajajoukko haluaa edelleen lukea lehden numeroita. Sitä asiaa kutsutaan levikiksi, jonka perusteella voi hinnoitella mainospalstamillimetrit. Ja tämä lehtialan levikin laskentamenetelmä ei vielä ilmeisesti ole mukautunut nykyaikaan ja päästänyt laskentatavassaan irti numeroiduista lehtiniteistä, mikä hidastaa tällaista lehden sisällön toimittamisen innovointia. Uusi tapa toimittaa sisältö kun vähentää numeroitujen niteiden laskennallisia tilaajamääriä.

Olisin itse valmis tilaamaan esimerkiksi Tekniikan Maailman jatkuvana valuna. Heti kun toimittaja saa artikkelinsa, esim. koeajoartikkelin, valmiiksi, se julkaistaisiin verkossa. Sitten tilaajan asiakasprofiilissani olisin määritellyt kuinka tiheästi saisin sähköpostiini tiedon uusista artikkeleista. Esimerkiksi heti artikkelin julkaisun jälkeen, tai kerran päivässä, kerran viikossa, jne. Tällä tavalla "lehteä" voisi lukea jatkuvasti tien päällä eikä tarvitsisi pysähtyä selaamaan lehden yksittäistä numeroa. Kunhan toimituksellista sisältöä tulisi vuoden aikana edelleen sen verran mitä kyseisen lehden 22 numeron vuosikerta nykyisin sisältää.
Ylös
Resander Vastaa3 / 25 
18.11.2011, 12:26 Ymmärrän hyvin ja jossain määrin hyväksynkin Juhanin pointin nettilehdistä.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että erityisesti aamuisella sanomalehdellä ja kirjoilla on muitakin funktioita kuin tiedon valuttaminen lukijain korvien väliin.

Minä haluan aamiaispöytään Hesarin selailtavaksi - ei haittaa, jos sämpylä murenee sivuille tai kahvi kaatuu. Erityisesti paksu sunnuntaiaamun pläläys on nautintohetkenä eri planeetalta kuin jokin bittikokoelma jossain härvelissä.

Vielä merkittävämmäksi koen klassisen kirjan funktion. Minä haluan pitää itselleni tärkeät kirjat hyllyssäni, jossa niitä voi selailla milloin tahansa. En ymmärrä, miten tämä hoituisi jollain e-tötsäkkeellä.
Ylös
Kolmoisritti Vastaa4 / 25 
18.11.2011, 13:54 Minusta ietokoneen tuijottaminen voi vaikuttaa näköön. Sen on huomattu vaikuttavan nuorten ryhtiin, kun istutaan kasassa. Sitten liikkuminen vähenee ja lihavuus lisääntyy.
Ylös
JuhaniV Vastaa5 / 25 
18.11.2011, 15:06 Tietokoneen käyttö muokkaa ja muuntaa myös aivoja! Mutta niin teki myös aikanaan kirja ja sanomalehtikin, Gutenberg ne silloin joskus keksi. ;)
Ylös
Vermillion Vastaa6 / 25 
18.11.2011, 20:37 Itse seuraan niin monta mediaa, että niihin perehtyminen painotuotteina on mahdotonta. Tablettitietokone on ollut juurikin tästä syystä hankinnassa jo pitkään, mutta budjetti ei ole antanut perikisi. Perinteisen näytön tapittaminen liian pitkään kuitenkin aiheuttaa päänsärkyä.

Toisaalta aamulehden levittäminen viikonloppuna keittiön lattialle kahvikupin kanssa on ehkä kaikkein parasta. En oikein osaa selittää miksi, mutta siinä vaan on sitä jotakin.

Mieheni lukee iPhonen kautta kirjoja, pitkiäkin tietokirjoja. En osaa ymmärtää. Minulla on pakko olla kädessä paperinen opus, että jaksan sitä lukea muutamaa minuuttia pidempään.
Ylös
Pete Vastaa7 / 25 
19.11.2011, 14:32 Puolisko lupasi joululahjaksi sen Amazonin Kindlen (vai mikä se nimi nyt olikaan...).

Kyllä suoraan sanottuna ihan helvetin hyvää kirjaa (George R. R. Martinin "A Dance With Dragons", 1032 sivua plus paksut kannet) lukiessa kädet välillä hyytyy...

Kirjan saa Amazonilta Kindlelle reilusti alle kahdella kympillä.

Minä olen tässä varausjonossa HelMet:in kautta varaillen kirjoja luettavaksi. Saan "A Dance With Dragonsin" luettavakseni kokonaiseksi kuukaudeksi ehkä aika pian tulevaisuudessa.

Olen kuitenkin onnistunut jo lukemaan sen yli puoleenväliin, koska Espoon Ison Omenan kirjastossa on "bestseller" -hylly, josta se löytyy. Olen aina lukenut viikon, ja sitten palauttanut.
Ja sitten lainannut taas, kun k.o. opus on taas hyllyssä.

Kirjojen ystävänä kuitenkin sanoisin, että ei oikeaa kirjaa mikään voita. Se, että sitä saa pitää käsissään ja selailla; tutkia kirjoittajan kiitokset ja lähdeluettelot. Niitä ei peittoa mikään.

Paitsi ehkä Kindle... ;-D
Ylös
JuhaniV Vastaa8 / 25 
19.11.2011, 17:18 Pete: "... ei oikeaa kirjaa mikään voita. ... Niitä ei peittoa mikään.

Kyllä minä voin lääpykkääni lukea vaikka peiton alla ilman taskulamppua. ;)
Ylös
SaintJudy Vastaa9 / 25 
19.11.2011, 18:15 "Mihin tarvitaan rapisevaa, sormet likaavaa paperilehteä tänä päivänä?" - Pitämään paperikoneet pyörimässä ja suomalaiset elämään metsästä?
Kestävän kehityksen kannalta lienee parempi luopua suurimmasta osasta lehdyköitä, vaikka paperinkierrätys toimiikin. Kumma kyllä ympäristöseikat ei tullut mieleen paperilehdestä luopumisessa?
Ylös
arkadas Vastaa10 / 25 
19.11.2011, 18:20 Juhanin pointti on hyvä. Itse olen lukenut uutiset muutamien lehtien verkkopalveluista jo vuosia. Ammatilliset ja muut kiinnostavat julkaisut löytyvät myös nettiversioina, joten valtavasta uutistulvasta on nopea ja helppo valita kulloisellekin "lukulaitteelle" sopiva julkaisu. Pääasiallisesti luen "lehdet" läppäriltäni aamiaisen ohessa (arkiaamut) ja eipä juuri kahviloissakaan tule tartuttua paperisiin versioihin.

Kotiin ei tule paperisena ja tilattuna yhtään lehteä.

Tuo "lääpykkä" on varsin kuvaava nimi..
Ylös
JuhaniV Vastaa11 / 25 
19.11.2011, 19:18 Sain ympäristöherätyksen painettujen lehtien suhteen jo todella kauan sitten. Kannoin New Yorkissa kämpille New York Timesin viikonloppupainoksen. Se oli kenties kolme kiloa paperia, josta kiinnostavaa asiaa oli vain murto-osa. Suurin osa paperivuoresta meni heti roskiin. Paperikeräystä ei ollut siellä järjestetty. Silloin totesin, että eikö tätä mitenkään ole mahdollista saada sähköisenä.

Meillä on kotona iso pyykkikori, johon heitetään luetut lehdet ja silloin tällöin tulevat mainosmateriaalit. Aikaisemmin taisi tyhjennys olla vähintään parin viikon välein, kenties useamminkin. Nyt tyhjentämisväli on reippaasti yli kuukausi. Postilaitos ja sen työntekijät eivät tilanteesta varmaan pidä lainkaan, eivätkä paperimiehet.
Ylös
Vermillion Vastaa12 / 25 
10.12.2011, 22:35 Kun en parempaakaan ketjua kommentilleni keksinyt, niin pistänpä sen tänne.

Minua häiritsee ihan hillittömästi Suomalaisen uutisoinnin taso. Luin eilen hesarin verkkopainosta, ja siellä iltasanomien mainoslaatikossa oli kissan kokoisilla kirjaimilla seuraava uutisotsikko:

Yllätys hameen alla - turistipojilta paloivat käämit Pattayalla
www.iltasanomat.fi

Minä en voi ymmärtää, että muka itsensä vakavasti ottavat uutistoimistot voivat tehdä Suomessa uutisen venäläisten huoriinmenosta Thaimaassa. Samoin pari viikkoa sitten samassa lehdessä uutisoitiin heteromiesten kikkelileikeistä, lähteenä minkälie aikakausilehden foorumit.

Itse en uutisistani tällä hetkellä maksa mitään, ja on kai totta, että sitä saa mitä tilaa, mutta kyllä voin kuvitella kuinka kiukkuinen olisin jos vastaava uutinen olisi tehty minun rahoillani. Ketä tämä edes kiinnostaa? Joku oli tehnyt asiasta tännekin uutisvinkin, toivottavasti vitsinä.

Tuntuu, että koko Suomen uutismedia on menossa viemäristä alas, ja kohta luotettavin uutislähde on 7 päivää.
Ylös
martin Vastaa13 / 25 
10.12.2011, 22:58 Vermillion!

Suomalainen uutisointi on monesti jo viemäritavaraa.
Ylös
Public eye Vastaa14 / 25 
10.12.2011, 23:03 Kyseessä taitaa valitettavasti olla varsin globaali ilmiö, jota trenditietoisen suomalaisen lehdistönkin on luonnollisesti seurattava :(
Ylös
Statisti Vastaa15 / 25 
11.12.2011, 11:55 Täytyyhän lööppilehden kosiskella lukijoita. Arvasin mistä tässä venäläispoikien yllätyksessä oli kyse, mutta valtaväestö ei varmaankaan ole sisäistänyt thaimaalaisten ladyboy-tarjontaa edes olevan. Venäläisistä junnuista puhumattakaan. Tällainen uutinen toimii siis myös valistavassa roolissa.

Suomalaiseen uutisointiin liittyen minua häiritsee erityisesti uutisten kirjoittelu erityisen voimakkaiden sinivalkoisten linssien läpi. Tämä haittaa uutisen sisällön tarkastelua vaihtoehtoisista näkökulmista. Esimerkiksi nyt tämä Euroopan velkakriisi on sellainen aihe, jossa on yhtä monta mielipidettä kuin on jäsenvaltioita EU:ssa. On hyvä, kun Suomen etuja ajetaan kriisin hoidossa, ja näistä eduista kirjoitetaan, mutta myös muut maat on haasteiden edessä, ja niiden näkökulmia olisi hyvä voida verrata suomalaiseen näkökulmaan.
Ylös
JuhaniV Vastaa16 / 25 
11.12.2011, 20:17 Muistaakseni joku, taisi olla Räikkönen niminen henkilö, jonka tehtävänä on korkeata palkkaa vastaan vääntää auton rattia ja joka ei maksa veroja Suomeen, on loukannut kätensä. Jestas sentään, kuinka tärkeä uutinen kun Euroopan talous on menossa metsään ja me kaikki kärsimme.

On ollut mielenkiintoista seurata eri maiden medioiden uutistarjontaa tästä parhaillaan vellovasta EU-kriisistä. Vertaan niitä suomalaisen median painotuksiin ja olen hyvin hämmentynyt. Taisi olla eilen, että BBC ei maininnut sanallakaan Suomea, saatikka maamme "ilkeää ja itsekästä" käyttäytymistä EU:ssa, vaikka suomalainen media on syyllistänyt meitä olan takaa.

Edes jonkinlaisen tolkun saamiseksi on ihan pakko seuraata myös muiden maiden medioita. Oma uutisoimisemme on nurkkakuntaista.
Ylös
Pete Vastaa17 / 25 
11.12.2011, 21:25
Viestiä on muokattu
BBC kyllä soimasi/ylisti Cameronia ja Iso-Britanniaa yleensä, muttei maininnut Suomea sanallakaan...

EDIT: Mutta eipä meilläkään kerrottu juuri mitään brittien tenästä...
Ylös
Hannu, Tre Vastaa18 / 25 
11.12.2011, 23:33 IltaSanomien uutiset tänään klo 22.17-23.16

Isän toive: Lady Gaga esittämään Amy Winehousea?
Salar ja Stefan: Tapailemme porukalla viikonloppuisin
Hän on BB-voittaja 2011!
BB-voittaja sekosi - huusi ja itki paniikissa
Nyt puhuu Solidaarisuus-liikkeen tukahduttaja
Se on nyt varmaa: Big Brother saa jatkoa
Villiä seksiä, strippausta... näistä BB-voittaja Janica muistetaan!

Yksi asiauutinen joukossa, kitoos!
Ylös
SaintJudy Vastaa19 / 25 
12.12.2011, 04:46 Asiauutisten bongaaminen viihdeuutisisten joukosta on tosiaan kuin neulan etsimistä heinäsuovasta...kuka sitä nyt oikeasti tekee?

Lehtien nettiotsikot seuraavat suoraan, mitä tapahtuu. Sunnuntaina 22.17-23.16 isoin juttu oli Big Brother. Isovelivoitot ja amywinehouset löytyvät myös Hesarin uusimpien otsikoiden listasta. Nettilehtien etusivulla on listattu myös päivän luetuimmat tai mitä luetaan nyt, joka kertoo hieman tarkemmin "kansakunnan tajunnanvirrasta". Jatkuvasti virtaava uutisotsikointi on toisinaan ihan kiinnostavaa silmäiltävää.

Sormia likaavasta paperilehdestä tuli mieleen, koska viimeksi puhdistit näppiksesi? vempaimia.net
Ylös
machobambi Vastaa20 / 25 
15.01.2012, 14:16 Itse olen jo pitkään "lukenut" kirjani äänikirjoina, enkä varmaan enää jaksaisikaan keskittyä painettuun versioon, kun äänikirja on niin kätevä ja kuunneltavissa missä ja milloin tahansa. Perinteinen malli puolustaa paikkaansa lähinnä vain lentokoneen nousussa ja laskussa kun elektroniikka on suljettava.

Hesarista tykkään kuitenkin paperisena. Luen iPadilla myös digiversiota matkoilla, mutta jotenkin tuntuu, että missaan puolet asioista sieltä; paperiversiossa kun kaikki näkyy kokonaisuutena silmiin ja tulee silmäiltyä sellaisiakin juttuja joita en digiversiosta avaisi otsikon perusteella. Tämä on tietysti osittain käyttöliittymäasia, mutta käytännössä siis digiversio sivistää minua vähemmän kuin paperinen :)
Ylös
Nermal Vastaa21 / 25 
16.01.2012, 11:49
Viestiä on muokattu
Minusta paperijulkaisut ovat aivan lyömättömiä. Ne ovat mobiilimpia kuin kannettavat tietokoneet ja kännytkät, koska ne painavat vähemmän ja ovat helposti taiteltavissa ja kuljetettavissa mukana. Paperijulkaisu ei myöskään sammahda parin tunnin lukemisen jälkeen akun loppumisen vuoksi. Lisäksi paperijulkaisu on silmälle mukavampi kuin useimmat näyttöruudut. Vaikka olen IT-ammattilainen, olen niin vanhanaikainen, että muutamaa sivua pitemmät pdf-julkaisutkin mieluiten printtaan paperille ja luen siitä. Paperille voi myös helposti tehdä kynällä omia huomioita. Paperi on kaiken kaikkiaan mielestäni edellä nykyistä IT-teknologiaa.

Paperin etuna on myös, että hömppäuutisia julkaistaan paperimuodossa vähemmän, koska rajalliselle paperitilalle on aina jossain määrin harkittava, mitä siihen mahdutetaan. Digitaalisessa maailmassa bb-tauhkaa on mahdollista suoltaa rajattomiin asti, mutta paperille rajallisemmin. Tosin paperilehtienkään uutisoinnin taso ei nykyisin päätä huimaa.
Ylös
jnsto Vastaa22 / 25 
16.01.2012, 23:29 Paperilehti sopii aamiaispöytään, paperilehden voi helpommin ojentaa pöydän yli, paperilehden voi laittaa osiksi... New York Timesin paperilehtimainoksessa toinen saa kultuurisivut ja toinen ulkomaanuutiset, "it is a deal" ja mainos ikäänkuin viestii, että samalla sovittiin enemmänkin... Tilaan paperilehtenä sekä Hesaa että Höplää, ainakin toistaiseksi. Lehdet ovat nostaneet digiversioidensa erillistä tilaushintaa melkoisesti ja paperilehti on tullut sen myötä myös aiempaa kannattavammaksi tilaajalle, joka kuitenkin myös käyttää maksullisia digiversioita (niiden hinta on paperitilaajille edullisempi yleensä). - Vaikka en toisaalta toivo HS:n menevän tabloidiksi, toisaalta huomaan HBL:n olevan käytännöllisempi nyt kuin lehden broadsheet-aikoina.
Ylös
Torontosta Vastaa23 / 25 
17.02.2012, 17:14 Mina tavaan taalla joskus Iltasanomia.net. Siina ei anneta nayttaa kaikkea vain hullut uutiset hulluista ihmisista siella. Jos haluan nakoislehden se maksaa. Meidan lehdet kaikki nakyy kokonaan. esm xtra.ca gay lehti.
Ylös
hks Vastaa24 / 25 
17.02.2012, 18:06 Seuraavassa muutama linkki sinne Torontoon. Toivottavasti näistä on iloa ja hyötyä.

Yle Uutiset:

yle.fi

Yle News:

yle.fi

Helsingin Sanomat:

www.hs.fi

Helsingin Sanomat in English:

www.hs.fi

Aamulehti:

www.aamulehti.fi

Turun Sanomat:

www.ts.fi
Ylös
hks Vastaa25 / 25 
27.02.2012, 21:46 Helsingin Sanomat valmistelee historiallista muutosta tabloid-kokoon.
Helsingin Sanomat kertoo, että valmistelu lehden koon muuttamiseksi nykyisestä puolta pienemmäksi pohjautuu pitkään tutkimustyöhön. Uudistus tulee voimaan vuoden 2013 alusta, jos Sanoman hallitus tekee asiassa päätöksen ensi kesäkuussa.

www.hs.fi
Ylös

AlueetKeskustelutUusi viestiOhjeet
  Mainonnan paikka  
© Sateenkaariyhteisöt ry 2001-2014 - Tietoa meistä - Yhteystiedot ja palaute - FAQ - Käyttöehdot