hölmö pieni elämäni

Edellinen

Huihaih, miten tää syksy on muka menny niin nopeaa että kohta on jo joulu? Hullua sanoisinko. Kohta sitä ollaan taas reissussa Helsinkiin ja Hyvinkäälle. Ja pian sitten takas täälläkin. Pitäis ostaa junaliput ja noin, mahdankohan päästä enää edes reissuun, Enkohän, eiköhän se liikenne ole kuitenkin suurempaa tänne suuntaan kun etelään.
Joulun jälkeen pitäs taas mennä harjotteluun ja näyttöön. Vaikka se edellinenkin meni mitä parhaimmin niin jotenkin nyt on sellanen fiilis et tuo tuleva ei mee. Tuntuu ihan siltä kun ei olis oppinu mitään ja noin. Numeroitakaan ei oo kursseista tullu ja en oo ees varma oonko päässy niistä läpi, kiva :D
Muuten kuuluu aivan hyvää. Systerin pikku pojan nimeks tuli Emil Alexander ja tänään just näin siitä uusia kuvia ja se on syötävän suloinen. Siis nappaan sen mukaani lomalta. Mutta joo, nyt kun muistaa vielä niin vois ostaa ne liput, palailemme.


Heissan taas!

Siitä onkin varmaan kuukausi kun oon viimeeks bloggaillu. No mitäpä tänne sen ihmeempiä. Paitti et musta on taas tullu täti, systeri sai pienen pojan parisen viikkoa sitten. Ja nyt pika ristiäiset on viikonloppuna jotta amerikan serkkukin pääsee matkaan mukaan, niin helsinkiin kohti nokka loppu viikosta, joko torstaina tai perjantaina, katellaan. Toinen uutuus on se et nyt ollaan pupun kanssa työharjoittelussa. Huihai. Paljon on oppinu kaikkea uutta ja päässy tekemään mielenkiintoisia asioita mutta jotenki tuo ei ehkä vaan nappaa. Se duunipaikka missä olin kesällä oli paljon paljon mukavampi. Johtuu varmaan ihmisistä ehkäpä. Tai johtuukin. Vaikka se kesäduunipaikka oli vanhanaikainen ja jotenkin vähän sellainen kakkosluokan ulkokuorinen niin silti siellä oli mukavampaa. Nyt uutuutta kiiltävät asiat ja esineet tuolla harjoittelussa niin ei ne vaan vedä vertoja, jännä homma. No harjoittelua vielä pari viikkoa jäljellä, kai se tästä. Nyt kyllä väsyttäis, oikeasti. Mut kohta pitää lähteä kaupungille pupun äidin kanssa. Ihan kiva mut päikkärit olis ehkä kivemmat :D Mutta joo, palailemme.


Sunnuntai, vielä on kaksi viikkoa lomaa jäljellä ja niistä pupu on töissä reilun viikon, huihai. Ensi sunnuntaikin menee yksin kun pupu on taas iltavuorossa niinkuin tänäänkin, oivoi. No saapahan ainakin sitä kauan kaivattua omaa aikakin. Tänään mun tekis mieli leipoa jotain mutta yhtään ai huvittais kyllä siivota niitä jälkiä sen jälkee. Jotenkin meikä onnistuu aina käyttämään kaikkia mahdollisia välineitä mitä vaan voi kuvitella käyttävänsä, huh. Toinen tehtävä jota oon itelleni pohtinu niin on kirjoittaa pidempääkin pidempi maili eräälle kaverille tuonne lontoon syövereihin. Hassua että moneen moneen vuoteen ei olla vietetty about yhtä ilaa pidempää aikaa yhdessä kun aina on ollu jotein häslinkiä puolin jos toisinkin, mutta silti se on yksi minun parhaista kavereista. Silloin kun M asui tuossa itä naapurissa ja olimme molemmat teinejä, niin ei menny päivääkään kun ei toisille kirjoittanu tavallista kirjettä. Ja kirjeet oli aina vähintään kuuden sivun mittaisia molemmin puolin kirjoitettu, huihai. Enää yhteydenpito ei ole noin intensiivistä, mutta se sama tunne on säilyny mikä oli silloin vuosia vuosia sitten. Jokaisella pitäisi olla vähintään yksi sellainen kaveri joka on aina siinä lähellä vaikkei oikeasti olisikaan.

Käytiin muuten pupun kanssa kattomassa Mamma Mia. Ennen leffaa mietin että kuinka kun Abba kiintiö tulee täyteen ja revin hiuksiani, mutta eih, päinvastoin mulla alkoi laulattaa mukana, hihih. Leffan jälkeen aloin miettimään, että mä kaipaan elämääni komeita miehiä, siis oikeasti. Mun isä oli nuorempana tosi komea, ainakin sen aikaisilla mittapuilla ja vanhetessaankin se pysyi ikäisekseen hyvän näköisenä. Ja sitten kun mietin et isä on kuollu ja mun elämässä ei oo ketään sellaista miestä jota voisi kutsua komeaksi. Siskon mies ja on aivan hauskan näköinen mies, mutta mä muistan aina kun näin sen joskus vuosia vuosia sitten ensi kerran, niin se näytti mun silmiin aivan narkkarilta. Mutta se vaan johtuu sen silmistä, jotka on tosi isot ja sellaiset uneliaat, samat silmät on nyt siskon vanhimmalla lapsella ja tekee siitä nätin tytön. Mutta ne miehet, toki pupun suvusta löytyy miehiä ja paljon löytyykin, mutta komeiksi voisin kutsua ehkä kahta, ainakin sillä mittapuulla mitä mä nyt mietin. Toki komea voi olla monella tapaa, mutta mä haen tässä nyt sellaista vanhan ajan komeutta. Mun veli.. No se on aivan faijan näköinen että kai sitä voisi komeaksi haukkua, mutta kun ei olla kauhean läheisiä, niin se siitä. Oon aina pitäny itteäni enemmän äidin näköisenä ja siskoni näköisenä, mutta vähän aika sitten kun pupun äiti oli kylässä ja tahtoi kattoa valokuvia, niin se sanoi heti, että sisko näyttää aivan äidiltä ja mä olen tullu aivan isään. Se pani mut miettimään taas kerran.Toki mä osaan eritellä itessäni piirteitä jotka on selvästi äidiltä ja mitkä on isältä, mutta kasvot? Siinä kohtaa mulla tulee ongelma. Oon meinaan sen reilu 20 vuotta ajatellu näyttäväni aivan äidiltä mut nyt sit... No joinakin hetkinä, joillakin ilmeillä näytän aivan isältä, mutta jotenkin se ei vaan iskostu mun päähän. Varsinkin kun mussa ja mun veljessä ei ole mitään samaa. Noh, samapa tuo, jokainen kuitenkin näkee ihmiset aina eri tavalla ja kiinnittää eri asioihin huomiota, jotenkin tuskinpa sillä loppujen lopuksi on väliä kummalta mäkin näytän.


Loman kertausta

Hui kamala, katoin juuri et viimeeks oon blogannu ennen jussia, mahotonta. No jussi meni pohjoisessa pupun porukoiden luona. Siellä pari päivää vaaran päällä nauttien hyvästä seurasta ja kylmistä juotavista. Jussin jälkeen olikin vika työviikko ja se sujuin hyvin, niin hyvin että mun nimi on nyt ensimäisenä kun keikkalaisia soitetaan, ovatkin jo soittaneet paristi mutta aina ollut jotain muuta, huihai.

Heinäkuun alussa oli sitten pupun kummitytön vanhempien häät, niitä ressatessa meni eka loma viikko ja kaikki menikin sit vallan mainiosti. Ostin uuden mekon ja pidinkin sitä yllättävän vaivattomasti ja niin, oli kyllä hurjan mukavat häät. Niistä sitten takaisin pohjoiseen toiseksi loma viikoksi. Siellä normaalia häröilyä ja pientä maalaus hommaa. Maalattiin pupun kanssa sellainen grillikatos ja jopa minä sain jotain aikaiseksi. Ja kovin meitä kehuttiin, hyvähyvä.

Takaisin tänne ouluun sitten viime perjantaina, käytiin pupun, pupun äidin ja hänen työkaverinsa kanssa erotiikkamessuilla ja huihai. Toiset minulle ja jotenkin must tuntuu että ne on aina samanlaisia. No mitäpä sen aiheen ympärillä muutakaan voisi olla. Lauantaina sain sitten vieraan helsingistä ja vajaa viikko sitten turisteltu hyvällä omalla tunnolla täällä minun nykyisessä kotikaupungissa. Jotenkin sitä on jo niin kotiutunu tänne, että kun tulee joku vieras käymään niin aina löytää jotain uutta tästäkin paikasta. Ilmat vaan olis voinu olla ehkä pikkasen aseuraavaurinkoisemmat, mikä siinä onkin että aamuisin ja päivisin on pilvistä ja illalla paistaa sitten aurinko, jeejee. Ja tänään sitten paistoi jo heti aamusta, haha. No eilen sitten saatoin J:n lentoasemalle ja ei edes ollu kauhean hirveetä. Kai se oli helpompaa nyt kun tietää että pian sitä on ite etelessä ja sit taas näkee.

Huihai, nyt kyllä pitäis ottaa itteään niskasta kiinni, sitä on niin paljon tullu juhlittua, että joka paikka on turvoksissa, siis oikeesti. No jos sitä nyt olis siististi ja seuraavan kerran vaikka sitten Qstockissa vähän naukkailis, eihän siihenkään oo enää kun reilu viikko, huihai. Mut jooh, oon addiktoitunu facebookissa johonkin ihme kuuluisuus peliin niin taidankin mennä sen kanssa taas säheltää, huihai, palailemme.


Jopas se aika juoksee, juhannuskin on ihan tuossa kulman takana, hullua. Huomenna pitäis varmaan matkata vielä pohjoisemmaksi pupun kotiin. Ei oikein huvittais, mutta vissiin se on pakko mennä, oivoi. Alku kesä on menny mainiosti. Uusia ihmisiä ilmestyny jostain minunkin elämään ja töissä sujuu varsin mallikaasti. Kovin on tullu kiitosta ja kyselyjä josko tahtoisin keikkaa alkaa heittämään. Niinpä, tuohon mie pyrinkin, hih. Pupulla kanssa on sujunut sen duunit hyvin. Ja se menee heti heinäkuussa takaisin töihin jotain sijaisuutta tekemään. Se tykkää niin, että tahtoo tuolta eläkeviran sitten joskus, hih. Sain äsken kaverilta viestin, oli nähny päiväunta minusta, oltiin oltu treffeillä. Kuulema niin kiva uni, että vieläkin aivan hymyilyttää. Hihih, aivan hyvä noin. Heinäkuu saisi tulla jo, pääsisi lomailemaan ja noin. Saisin myös vieraan tänne minun tykö ja pääsisin itse etelään kavereita ja perhettä moikkaamaan, huippua, en malta odottaa.


Huihai, viikko on jo puolessa. Maanantaina aloitin uuden työn, kesätyön. Näin kolmen päivän jälkeen voin kertoa, että se on juuri sitä mitä olin kuvitellukin. Ehkäpä juuri sitä mitä tulevaisuudessa tahdon tehdä, mutta paikka voisi vaan olla eri. Ei siinä tuossa minun nykyisessäkään paikassa sinällään vikaa ole, mutta ehkä kuitenkin joku pienempi paikka voisi olla kivempi. Mutta katellaan. Työntekijät kuitenkin on mukavia ja alun hämmennyksen jälkeen kaikille on suunilleen selvinnyt mitä miekin siellä teen, hihi. Eihän tuo ole kun kesäkuun homma ja kovasti tässä lomaakin jo odotan. Pupulla on lomaa ollu tämä viikko ja maanantaina alkaa duunit. Se on jo mukavan maitokahvin värinen ja pikkasen kirpasee kun itekin tahtois vapailla olla, no heinäkuussa sitten.
Mitäs muuta, tälläisella ihanalla opiskelijan budjetilla on valitettavasti joutunu perumaan yhden mökkireissun ja yhdet polttarit tältä kuulta. Tosin ne polttarit ei sinänsä haittaa, kun teemme kuitenkin osamme lastenvaihteina siltä viikonlopulta. Heinäkuussa tämäkin tyttö pääsee sitten ihka ensi kertaa häihin! Huippua. Ristiäisiä ja rippijuhlia on kyllä käyty ja hautajaisiakin on ollu aivan liikaa, mutta nuo häät, eieieiei tälle tytölle ole vielä tullut eteen, mutta nytpäs tulee, jei!
Hiljalleen on numeroitakin tippunu viimeisistä kokeista. No joo, osa on menny vallan mainiosti mut jostain syystä viimeisenä päivän olleet kaksi tenttiä meni mun osalta vallaan päin muuta, läpi kuitenkin joten mitäs tässä valittamaan. Syksyllä sitten harjoitteluun heti elokuussa ja silleen, pikkasen jo jännittää, mutta onneksi tuon kesätyön kautta saa jo maistiaisia siitäkin, hihi. Mutta nyt, pullat paistuu uunissa ja minun jo kovasti tekee niitä mieli, joten karkaanpan keittiöön.
Lämpimiä päiviä lomailijoille!


Voi jumpe. Katoin juuri päivän lehtiä. Oli sinne päässy mun vanha koulu ja ei ehkä ihan positiivisimmalla uutisella. Jopas jotakin. Ei vaan minun aikana kukaan menny putoilemaan ikkunoista, pulppetteja kyllä heiteltiin mutta ei sen ihmeempiä. Niin ne ajat muuttuu, huihai. Minusta tuli laiska tänään. Piti mennä potkii palloa tai edes uimaan mutta enpäs jaksanu tehdä kumpaakaan. Sen sijaan maksoin laskuja ja nyt tässä pohditaan, että millä sitä eläilis kesäkuun, oivoi. Ulkona sen sijaan paistaa aurinko pitkästä pitkästä aikaa, huippua. Koulussa tänään ja eilen ryhmätöiden esittelyä ja varsinkin tänään saatiin kuulla, et paras esitys meidän poppoolla koko ryhmästä. Aika mukavaa oli tuo kuulla. Hihih. Enää olis muuten ens viikko koulua ja sit kesäloma. Tai no heti toinen päivä alkaa kesäduunit ja heinäkuu sit lomaa, mut joo. Jospa se sitten heinäkuussa olis se kesäkin jo! Huihai, menin lupaamaan systerille että soittaisin mun velipuolle kun kuultiin että mun täti on jossakin hoivakodissa kun sen alzheimerin tauti on menny niin pahaksi. Jännä, siitä ei ole aikaa paljoa yhtään kun viimeeksi nähtiin se pieni 80 mummeli ja nyt se on jo niin huonossa kunnossa ettei kotona selviä. Tosin se alamäki alkoi sen jälkeen kun sen mies joutui sairaalaan oman alzheimerinsa takia. Oli saanu jonkun kohtauksen ja enää ei lupailla paljoa aikaa. Siitä alkoi se tädin alamäki. Voivoi, mutta nyt sit pitäis soittaa veljelle ja se on pikkasen vaikeeta. Ei oikein koskaan olla oltu mitenkään läheisiä kun meillä on niin suuri ikäero ja sitten se että se on asunu koko mun lapsuuden ulkomailla ja sit teininä kun enemmän sen kanssa ollu tekemisissä niin ei vaan oo muodostunut sellaista kunnollista suhdetta. Sillä on mua vuoden nuorempi tyttö jonka kanssa suhde on about samanlainen mut joo. Miten vaan. Pitäis vaan ottaa niskasta kiinni itteään ja soittaa. Hui.


Dodiih, taas on yksi vuosi tullut lisää tähänkin mittariin. Perjantaina oli virallinen päivä, mutta lauantaina oli juhlat. Sain aivan täytekakkua ja sen semmoista pupulta. Vieraita tuli ja lahjojakin. Pupulta tuli kyllä ihanimmat korvikset ikinä, sellaiset hienot tähdet, hihih. Ja perjantaina nopsaan kun käytiin kaupoissa, niin bongasin ja ostin itelleni nahkatakin. Sellaisen mistä olen haaveillut pitkään, jeij! Yhden tehtävänkin sain tehtyä kouluun ja huomenna pitäisi tehdä vielä yksi. Sitten on tulevan viikon tehtävät tehtynä ja neljä jää viimeiseille viikolle. Huh. Jos ei meille takatalvi ole tullut niin ainakin melkein. Vapun ihanat ilmat on enää pelkkää unta ja jännityksellä odotan et josko sitä kesää edes tulee tänne. Voi juma, tää darrapeikko kaipaa nyt kyllä vaakatasoa, palailemma.


Huihai, onpa ollu päivä. Koulussa kaiken maailman harjoituksia aamulla ja iltapäivä kulu luokan kanss kierrellen erilaisia hoivakoteja ympäri kaupunkia. Neljältä sitten uimaan ja vahingossa eksyminen vesijumppaan ja sieltä sitten suoraan pesistä pelaamaan. Huh, ehkä turhan paljon aktiviteettia mulle yhteen päivään, alkaa jo tuntumaan kropassa. Nyt sitten ilta vierähtäny koulu juttuja tehdessä ja niin. Onneks enää kaksi ja puoli viikkoa jälkellä. Ihanaa. Juma, mulla on perjantaina synttärit ja nyt pitäisi kai siihen keksi jotain hommailemista. No kai sitä jotain keksii. Nyt kyllä mun omatunto kolkuttaa et pupu on jääny vähemmälle huomiolle tänään, joten karkaanpa sen luo.


Huhhahhei. Huomenna on jo perjantai, ihanata. Ollu jotenkin loppumaton tämä viikko, mut pian jo viikonloppu! Lauantaina on synttärit pupun kummitytöllä joten herkkuja tiedossa, hui. Sunnuntai kuuluukin sitten varmaan koulujuttuja tehdessä, pöh. Huihai, olen käynyt nyt kahdesti uimassa. Ensin koulun altaalla, mutta kun se on niin huonosti käytössä ja aina pahaan aikaan vapaa, niin se varmaan jääkin tuohon kertaan. Ja tänään kävin sitten tutustumassa meidän paikalliseen halliin. Siihen suurempaan niistä. Olihan se kokemus. En oikein tiedä oliko se positiivinen sellainen. Hmm.. no väkeä riitti kyllä, ja kilpauimareita riitti sitäkin enempi, ja sit sellaisia pieniä ja kaikista pienempiäkin riitti. Huh. Tälläisena ensikertalaisena olin pää pyörällä kaikista maailman altaista ja noin, mut olihan se taas mukavaa. Ostin sellaisen kuntokortin joka on voimassa kesäkuun loppuun, ja kertoja uimaan on rajaton määrä. Et nyt sit pitäisi ahkerasti käydä uimassa, et kaikki hyöty irtoaa. Ja tekeehän se hyvää meän laihdutuskuurillekin.

Näin muuten varsin hauskaa unta toissa yönä. Sain unessani kutsun Hanoi Rocksin taustalaulajaksi :D Hahah, en kestä. Siinä mun rakas siskoni oli jotenkin niiden paras ystävä ja yks mun toinen kaveri oli myöskin niissä piireissä. Ja sitten mie, joka oikeasti fanitan niitä, niin olen vain joku puolituttu, kunnes nyt tuli siskolta kutsu laulamaan. En ehkä kestä :D Ja siinä unessa oltiin Andyn kämpillä ja Makkosella oli joku pikku skidi mukana, jonka kanssa mä sit leikin. Hihih, ei valitettavasti päästy keikkaan asti. Mut niin, tuo uni sai mut muistelemaan mun kohtaamista Andyn ja Samin kanssa parisen vuotta sitten mamassa. Olihan se, tärkeä hetki mulle ja varmaan sellainen joka pysyy mielessä. Kiva tarina lapsillekin sitten joskus.

Huihai, pupu nousi päikkäreiltä, palailemme.

Edellinen