ranneliike.net - Homokansan yhdistävä tekijä
Tunnus    Salasana    
  


Blogit: hassujajuttuja

Sivu 1 / 1 Blogia pitää hannuk68

Homovastainen näennäisargumentointi
Kirjoitettu: 08.08.2012, 18:11:32 (Muokattu: 08.08.2012, 18:29:16)
Käyn tässä läpi Katrina Lumikallio gradussaan KRISTILLIS-PSYKOANALYYTTINEN EHEYTYSIDEOLOGIA: ANALYYSI EI-USKONNOLLISISTA ARGUMENTEISTA käsitelleitä näennäis- ja virheargumentteja.

Gradu löytyy osoitteesta: http://www.finnqueer.net/pdf/Eheytysideologia.pdf

Argumentit saattavat olla toistensa alalajeja ja kaikkia näennäisargumenttilajeja ei välttämättä ole alla olevassa listauksessa, mutta tärkeimmät varmaan ovat. Osa esimerkeistä ovat omiani. Niitä kannattaa bongailla ja etsiä niitä seuraavan listauksen ja esimerkkien avulla.

1. Ad homimen –argumentit toimivat sillä periaatteella, että vastapuolen tai yleisön huomio suuntautuu pois varsinaisesta asiasta, jos argumentti kohdistuu argumentoitavana olevan asian sijasta henkilöön.

Alfred Kinsey kuoli lopulta ilmeisesti sadomasokistisissa ’leikeissään’ saamiensa haavojen aiheuttamiin tulehduksiin.

Selvästi yleisimmin käytetyltä ad hominemiksi tulkittavalta vaikutuskeinolta näyttää kuitenkin homoseksuaalisuudesta kirjoittaneiden tai asiaan jollakin tavalla julkisuudessa liittyneiden homoseksuaalien nimeäminen homo- tai lesboaktivisteiksi, gay-aktivisteiksi ja Suomessa Setan aktivisteiksi.

2. Argumentum ad verecundiam puolestaan tarkoittaa väärää jonkin henkilön arvostettuun asemaan vetoamista. Henkilö voi olla arvostettu, mutta epärelevantti parhaillaan argumentoitavana olevalle asialle.

Tamperelaisessa oli juttu eheytyshoidoista Tampereelle. Haastateltava oli hammaslääkäri, joten saattoi syntyä kuva siitä, että hän korkean koulutuksensa takia tietää enemmän eheytyshoitojen tehokkuudesta kuin ”tavalliset tahvot”.

3. Argumentum ad ignorantium tarkoittaa tilannetta, jossa vedotaan tietämättömyyteen tai todisteiden puuttumiseen. Väite oletetaan todeksi, koska vastaväitettä ei ole puolustettu riittävästi.

Anti-gay järjestöt vetoavat siihen, ettei homoseksuaalisuuden perinnöllisestä taipumuksesta ole riittävästi näyttöä, vaikka sitä on vaikka kuinka paljon. Tiedeyhteisö on yksimielinen, että homoseksuaalisuus on sisäsyntyinen, eikä sitä voida ”parantaa”. Homouden vastustajat sivuuttavat tämän näytön ja vetoavat siten tavallisen kansan tietämättömyyteen tieteellisistä näytöistä. Kun mikään ei riitä!

4. Argumentum ad judicium on argumentti, jolla vedotaan harkintaan tai arvostelukykyyn.

Terve järkikin sen jo sanoo, että homoseksuaalisuus ei ole luonnollista. Kaikki tietävät, ettei homoseksuaalinen käyttäytymien ole normaalia.

5. Tietyn ryhmän ennakkoasenteisiin vetoava argumentum ad populum tapahtuu esimerkiksi asettamalla ”meidät” ja ”heidät” vastakkain. Argumentti etenee esimerkiksi seuraavasti: ”Jokainen hyväksyy sen, että A on totta. Siten A on totta.” Kyseessä on siis populismi.

Suurin osa lääkäreistä/kansasta pitää homoutta patologisena ominaisuutena tai sairautena.

Eliitti (korkeasti koulutetut, tiedeyhteisö) on rappeutunut, mutta onneksi tavallinen kansa on vielä järjissään ja pitää homoseksuaalisuutta syntinä ja/tai sairautena.

6. Ad consequentiam –argumentilla vedotaan mahdollisiin seurauksiin ilman, että teesin itsensä oikeellisuus tulee kyseenalaistetuksi.

Jos kouluissa opetetaan homoseksuaalisuuden hyväksyvää suhtautumista, yhä useampi nuori ajautuu turmellukseen.

7. Edellisen alalaji eli kaltevan tason argumentti (the slippery slope) on ad consequentiam –argumentin erityistapaus, jossa kielteisten seurausten esittäminen on viety äärimmilleen. Joskus käytetään myös nimistystä porttiteoria, eli jos portti avataan, kaikki jää tulvan alle.

Jos homot saavat mennä naimisiin, avioliiton merkitys katoaa, ja maailma ajautuu kaaokseen, kun kaikki moraali on hävinnyt.

Jos homot saavat mennä naimisiin, mitä avioliitolla on enää merkitystä?

Jos uskotaan homoseksuaaliseen luontoon, niin pitäisi uskoa myös pedofiiliin, fetisistiseen, sadistiseen, masokistiseen, zoofiiliin, transvestiittiseen, transseksuaaliseen ja vielä muutamiin muihinkin

8. Samantyyppisen muodollisten virhepäätelmien kategoriaan luettaa näennäisargumentti: takajäsenen myöntö. Vaikka perustelut ovat tosia, väite ei silti ole välttämättä tosi.

1960-luvulla tehtiin tutkimuksia homoseksuaaleille mielisairaalassa hoidettavilla potilailla. Heidän käyttäytymistään ja sairauden anatomiaa kartoittavien tutkimusten perusteella tehtiin kaikkia homoseksuaaleihin yleistäviä virhepäätelmiä. Tutkimustulokset ja niiden perustelut olivat tosia, mutta tutkimukset eivät kestä tarkempaa analyysia.

Sama koskee myös Mark Regnerus tutkimusta sateenkaariperheiden lapsista:
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0049089X12000610
Tutkimus oli hyvin tehty, mutta analyysi ei kestä tarkempaa tarkastelua, koska se on selvästi tarkoitushakuinen. Väite on: ”Homoseksuaalien lapset voivat melkein kaikilla mittareilla heteroperheiden lapsia huonommin.” väite on oikein, mutta se ei tarkoita sitä, että tämä voitaisiin yleistää koskemaan kaikkia homoseksuaalien perheitä, jolloin jakoa ”hyvät heterovanhemmat” ja ”huonot homo/lesbo/trans-vanhemmat” koskemaan kaikkia hetero/homo/lesbo/trans-vanhempia ja heidän ”jälkeläisiään”.

9. Sääliin vetoaminen tarkoittaa sitä, että mennä uhriasemaan suhteessa maallistuneeseen liberaaliin maailmaan.

Kristillisten järjestöjen sanoma ei pääse riittävässä määrin läpi tiedonvälityksessä. Lehdistö ja muu media on gay-järjestöjen propagandan uhreja.

Kristillinen sanoma ei enää saavuta ihmisiä.

Tutkimuksessa noudateta kristillisiä arvoja, vaan se on kokonaan ateistien käsissä. Niin on myös liberaali lehdistö.

10. Vetoaminen vanhentuneeseen tietoon. Nostan (kirjoittaja) tämän omaksi näennäisargumentoinnn lajiksi, vaikka se voidaan panna mm. 2. ja 3. kohdan alle. Vanhentuneisiin tutkimuksiin vetoaminen on niin yleistä, että se on nähtävä yhtenä näennäisargumentoinnin pääsuuntauksena.

Kristilliset ex-gay liikkeet vetoavat usein mm. Irving Bieber 1960-luvulla tekemiin tutkimuksiin, joissa homoseksuaalisuuden syyksi nähtiin pelkästään lapsen suhteet vanhempiin. Homot ovat ruikuttajia ja vetoavat kuvittelemaansa syrjintään, mitä ei oikeasti ole.

Freudin homoseksuaalisuuden hyväksyvä suhtautuminen sivuutetaanja vedotaan uudempiin vanhentuneisiin teorioihin. Ympyrä sulkeutuu.

Vallalla on vieläkin ajatus ns. viettelyteoriasta, jonka mukaan mm. lapset voidaan vietellä homoiksi. Tästä syystä on säädetty ns. kehotuskieltoja. Tämä taas perustuu vanhentuneeseen ajatukseen homouden tarttumisesta, jolloin kielletään perinnöllinen ja ns. sisäsyntyinen teoria, ja uskotaan ympäristövaikutusten vain ja ainoastaan aiheuttavan homoseksuaalisuuden.

Tässä nyt vähän liiankin pitkästi läpikävin Katrina lumikallion gradun innoittaman näennäisargumentointia. Pidä kuitenkin mielessä, että voi olla myös pitäviä argumentteja homoseksuaalisuutta vastaan ja pitää hyväksyä, että homoilla on vielä paljon tehtävää saada tavallinen kansa hyväksymään itsensä. Mm. homojen muuta väestöä yleisempi seksuaalinen riskikäyttäytyminen on tosiasia.

Mutta laitappa tämä lista nuppineulalla seinään ja bongaile näitä näennäisargumentteja ex-gay ja kristillisten järjestöjen sekä äärioikeiston teksteistä.
Kommentit (0)

Kohuttu sateenkaariperhetutkimus
Kirjoitettu: 05.08.2012, 21:54:22 (Muokattu: 09.08.2012, 16:06:41)
Aihetta on varmaa käsitelty täällä useaan otteeseen, mutta kirjoitin tämän vähän suuremmalle yleisölle Puheenvuoroon, joten se saattaa tuntua vähän naivilta gay-yleisölle.

Luin oikein ajatuksen kanssa kohutun tutkimuksen, joka käsittelee heteroperheiden sekä homo- ja lesboperheiden lapsien pärjäämistä 18-39 ikäisenä: http://www.ionainstitute.eu/pdfs/1-s2.0-S0049089X12000610-main.pdf
Tutkimus oli yhden ajankohdan tilanne, ei ns. seurantatutkimus.

Tutkimuksen tekniset puitteet olivat ihan kunnossa, otos ja otanta olivat hyviä, ja tutkimus oli siltä osin tehty mallikelpoiseksi. Tutkimuksessa oli verrattu kaikenlaisia homoperheitä avioliitossa olevien vanhempien ns. ehjiin heteroperheisiin. Siis kaikenlaisia homo- ja lesboperheitä, olivatpa perheet kuinka rikkinäsiä tahansa, olivat suhteiden pituudet olleet mitä tahansa. Homo- ja lesboperheeksi kelpasi mikä tahansa perhe, jossa vanhemmilla oli jotain sutinaan samaa sukupuolta olevan kanssa, ja näiden perheiden lapsia verrattiin lapsiin, joiden vanhemmat olivat olleet aviossa koko ikänsä. Hyvä kun ei vielä rajattu niitä, jotka olivat olleet jalat ristissä avioliittoon saakka.

Samalla kun tutkija Mark Regnerus panosti kaiken huolensa otoksen oikeellisuudelle, hän tekee emävirheen vertaamalla mersua ja ladaa, tietenkin tarkoitushakuisesti, kuuluuhan hän tietojeni mukaan kristilliseen (ääri)oikeistoon, on tehnyt kirjan kristillisten järjestöjen kanssa nuorten seksikäyttäytymisestä. Hän haluaa tyydyttää rahoittajiensa tarpeet, saada aikaa tutkimus, joka antaisi eväät vastustaa homojen oikeutta avioliittoon USA:ssa.

Useilla mittareille sateenkaariperheiden lapset voivat tutkimuksen mukaan huonommin. Oli enemmän partnereita, käytettiin enemmän huumeita, oltiin enemmän työttöminä ja saatiin enempi sosiaalietuuksia, oltiin käytetty enemmän seksuaalisesti hyväksi jne. 25/40 tapauksesta sateenkaariperheen lapsi onnistui heteroperheen lasta huonommin. Lista oli pitkä ja sai korvani punoittamaan, olemmeko me homot noin reppanoita kasvattajina.

Luin muutaman artikkelia arvostelevan kirjoituksen, kun omat epäilykseni alkoivat herätä. Niinhän se sitten olikin mitä pelkäsin, koko tutkimus oli oikeistokonservatiivien tilaustyö, jotta he voivat sanoa:

"Kuten tutkimuskin todistaa lapset pärjäävät kaikkein parhaiten uskollisessa koko elämän jatkuneessa yksiavioisessa HETEROparisuhteessa. Meidän ei tarvitse hyväksyä homoavioliittoja, koska ne tuottavat niin huonoja jälkeläisiä. Jälkeläisten tuottaminen on avioliiton päätarkoitus.".

Ja näinhän siinä on sitten käynytkin. Konservatiivit ovat saaneet huonosti tehdystä analyysistä lyömäaseen homoliikettä ja sen vaatimuksia vastaan.
Kaikissa aihetta käsittelevissä tutkimuksissa on ollut sama ongelma, on vaikea löytää sateenkaariperheitä siten, että otanta ei ole vääristynyt. Ns. lumipallo-otannat, joissa levitetään sanaa tutkimuksesta ja yliopistoissa opiskelijoilla tehdyt tutkimukset kärsivät otannan vääristymisestä. On tehty hyvin vähän tutkimuksia, joissa on riittävä otos ja otanta, jolloin se vastaa edes jotenkin koko väestöryhmää tilastollisesti. Tässäkin tutkimuksessa oli vain muutama perhe, jossa pitkän parissuhteen omaavilla sateenkaarivanhemmilla olisi ehtinyt kasvaa lapsi aikuiseksi ilmapiirissä, joka ei ole homovastainen. Tutkimuksia on tehty liikaa hyvin toimeen tulevilla, hyvin koulutetuilla valkoisilla ihmisillä. Tästä vinousongelmasta ei Mark Regnerusin tutkimus kärsi, vaikkakin analyysi on suoraan sieltä.

Tutkimusta pidetään yleisesti tieteellisenä vääristelynä ainakin liberaalipiireissä USA:ssa. On jokseenkin ihmeellistä, että lähes kaikki aikaisemmat tutkimukset puoltavat hypoteesia, etteivät ei-heteroperheiden lapset eroa merkittävästi heteroperheiden lapsista. Kaikki vanhat tutkimukset eivät voi olla niin väärässä. Epäilyksieni herättää sekin, että Mark Regnerus on tutkimuksen ainoa kirjoittaja, yleensä tutkimuksia tehdään tutkimusyhteisöissä usean tutkijan yhteistyönä, jotta tutkimuksesta saataisiin objektiivisempi ja laadukaampi.

Paul Amato (joka on antanut konsulttiapua tutkimukseen, ja lienee katuu sitä) valottaa tätä asiaa omassa vastineessaan:
http://www.baylorisr.org/wp-content/uploads/Amato.pdf

Hänen mukaansa olisi ollut reilua verrata heteroperhettä ja sateenkaariperhettä, joissa lapsi on ollut syntymästään saakka joko miehen ja naisen, kahden naisen tai kahden miehen koko lapsen elämän (0-18 v.) kestäneessä liitossa. Koska tällaisia sateenkaariperheitä ei tutkimuksessa ollut riittävästi, valitsi tutkija kaikkein huonoimman vertailuparin, asettamalla kaikenlaiset sateenkaariperheet koko elämän jatkuneiden avioliittojen vastapariksi. Enempää ei voitaisi metsään mennä.

Kuten pitkänlinjan homoutta tutkinut Paul Amato kirjoittaa vastineessaan, tarvitaan vielä suuremman otoksen omaavia tutkimuksia. Edes 15000 ihmisen joukosta ei löytynyt tarpeeksi homo- ja lesbopareja, jotta vertailuista olisi saatu tilastollisesti merkittäviä kritiikin kestäviä tuloksia.

Amato vertaili itse em. tutkimuksen perusteella sateenkaariperheiden ja kaikkien heteroperheiden eroja, ja sai tulokset, jonka mukaan tilastollisesti merkittäviä eroja ei näiden ryhmien välillä ole.

Kyseessä on siis analyysin osalta nollatutkimus, jolla ei ole muuta arvoa kuin se, että tuloksista voidaan tulevaisuudessa ehkä tehdä puolueettomia vertailuja Amaton tapaan.
Kommentit (0)

[ Blogien etusivulle | Uusimmat bloggaukset | Blogipalvelun ohjeet | Blogilista ]

Blogit

   
© Sateenkaariyhteisöt ry 2001-2018 - Tietoa meistä - Yhteystiedot ja palaute - FAQ - Käyttöehdot Tekstiviestipalvelut tarjoaa Labyrintti Media Oy