Koska mulle ei viime päivinä tapahtunu oo mitään erityistä blogattavaa mä ajattelin toteuttaa erään lukijan toiveen. Hän halus tietää mimmonen mun lapsuus oli...
Täytyy sanoo et mä mikään tavallinen pieni poika en ollu. Mun leikit aika paljon tyttöjen leikkejä oli enkä missään vaihees kiinnostunu ollu jostain tylsistä leikkiautoista tai jousipyssyistä :D. Mun äiti mut monta kertaa yllätti penkomasta hänen korujaan ja meikkejään. Kun se tarpeeks monta kertaa tapahtu äiskä varmaan ymmärs etten mä siitä muuttuun tuu...Eikä kyse ollu siitä etteikö mulla olis ollu saatavil ns. poikien tavaroita, ne ei vaan mua kiinnostanu.
Mun äiti yksinhuoltaja oli eikä mulla isästä mitään muistikuvaa oo. Noin muuten meidän elämässä ei mitään kummallista ollu, mun sisko tais paremmin sopii siihen junttimeininkiin mitä lähiöissä siihen aikaan oli. Huonosti pukeutuvii aika ahdasmielisii ihmisii joista eroon pääseminen aikuisena mulle aikamoinen helpotus oli ;))) Muistan miten teininä aina junan keskustaan otin missä ihmisten pukeutuminen ja käytös ihan toisenlaista jo silloin oli...
Teininä sitten mulla aika pitkä suhde J:n eli mun exän kanssa oli. Ymmärrän kyl hänen katkeruuden eli niihin aikoihin mä aika itsekäs osasin olla. Mä huono koulussa olin ja hän sit todella hyvä, niinpä vaadin häntä aina mun läksyt ja esitelmät tekeen. Tiesin et hän tosi rakastunu muhun oli kun mulle se suhde taas ei hirveesti antanu. Olin koko ajan aikees lopettaa mut silloin olis pitäny enemmän opiskella jaksaa...Sit lopulta vaan sain päähäni kadota mitään ilmottamatta hänen elämästään....ja hän silloin siitä aika totaalisen rikki meni :/
Eikä hän edes mun eka kerta ollu. Mulla aika nuoresta asti oli suhteita vanhempien poikien ja miehienki kans joilta kaikenlaisii lahjoja aina pusertaa yritin;))) Erityisesti mieleen jäi eräs ihan kiva tyyppi, jonka kans suhde poikki meni hirveeseen tyhmään riitaan. Ja mä tietty päätin kostaa antamalla hänet ilmi kun siihen aikaan ala-ikäinen olin. Hän rukoili ja rukoili multa etten sitä tekis mut mä hirveet draamat vedin ja kostoo halusin :/ Niinpä hän oikeuteen meni ja jonkinlaisen tuomion sai vaikkei ikinä kiven sisään joutunukaan. Sitä tekoo en kyl kadu koska jos lakii rikkoo niin siitä kunnolla maksaa pitää. Sivistysmaissa niinku jenkeissä hän varmaan olis parikyt vuotta istunu....
Mä en kuulu ihmisiin jotka nostalgiaan takertuis. Mun lapsuus ja nuoruus ei huono ollu mut silloin meidän perhees ei rahaa riittäny kaikkeen siihen mitä mä olisin halunnu. Eli vaatteisiin, biletykseen, festareihin jne. Mun täytyy sanoo et nautin tästä hetkestä enemmän kun voin vähän enemmän ostaa ku silloin. Mä en vois kuvitella onnellinen olevani ilman ees kohtalaista elintasoo. Turha nyyhkii vanhojen aikojen perään kun nyt kaikki valikoimat ja mahdollisuudet paljon parempii on...
22 kommenttia
TeemuAleksi
23.1.2014 00:01
Ootko sä koskaan ollut rakastunut toiseen ihmiseen?
Riquman1990
23.1.2014 03:19
Turha kysymys, TeemuAleksi (Kesäpoika).
Puuteripoika
23.1.2014 09:13
Ihastunu kyl mutten rakkaudesta oikein tiedä. Luulen et se vasta pitkän ajan päästä kehittyy jos niin on tarkotettu...
Mike79
23.1.2014 11:07
Ensiksi kiitokset sivuston parhaasta blogista. Kommelluksiasi on aina hauska lukea :) Sitten vähän tylympää tekstiä...
Huomaatko selkeän kaavan käytöksessäsi? Kaikki ihmissuhteesi perustuvat hyväksikäyttöön. Ja kun olet saanut sen mitä haluat ja/tai pitkästyt, niin panet suhteen poikki tavalla, jossa "syy" on toisen. Näin oikeutat käytöksesi suhteen aikana.
Köyhyydessä kasvaneen lapsen, joka hamuaa itselleen muilla olevaa rikkautta, tarina on kerrottu lukuisia kertoja niin elokuvien kuin kirjojenkin kautta. Yhteistä näille kaikille on, että ne päättyvät surullisesti. Varas päätyy vankilaan, manipuloiva jää yksin ja hyväksikäyttäjä päätyy itse hyväksikäytetyksi. Rakkauden sijaan on pelkkiä särkyneitä sydämiä.
Puuteripoika
23.1.2014 12:48
Ihmettelen miten jotkut kaiken näkee aina niin mustavalkosena. Ihan ku maailmas olis vaan uhreja ja hyväkskäyttäjiä eikä mitään siltä väliltä.
"Huomaatko selkeän kaavan käytöksessäsi? Kaikki ihmissuhteesi perustuvat hyväksikäyttöön."
En huomaa eikä ne perustu. Jokainen mun kanssa seukannu on tehny sen vapaasta tahdostaan. En koskaan heitä oo kieltäny kävelemästä ovesta ulos jos kiinnostus lopahtaa. On totta et aika usein mä olen ollu se joka on lähteny mut eihän huonosti toimivaa suhdetta oo järkee jatkaa...
Mike79
23.1.2014 16:24
"...vaadin häntä aina mun läksyt ja esitelmät tekeen. Tiesin et hän tosi rakastunu muhun oli kun mulle se suhde taas ei hirveesti antanu. Olin koko ajan aikees lopettaa mut silloin olis pitäny enemmän opiskella jaksaa..."
Uudelleen seurustellessanne ongelmanne alkoivat, kun J havahtui, että aiemman seurustelusuhteen aikainen hyväksikäyttö jatkuu. Tällä kertaa läksyjen sijaan halusit hänen maksavan elämäsi. Jopa niin pitkälle, että hänen olisi pitänyt kustantaa kesälomamatkasi jenkkeihin ilman häntä.
Äidit haluavat lapsensa parasta. Jopa oman onnensa kustannuksella. Missä vaiheessa tämä menee äidinrakkauden hyväksikäytöksi?
Rakastuneet ja välittävät ihmiset antavat vapaasta tahdostaan. Heidän rakkautensa hyväksikäytöksi tilanne muuttuu, kun he eivät saa enää mitään vastineeksi tai kun he antavat paitansakin päältään.
On normaalia selittää asiat itselleen edulliseksi. Ei kukaan halua olla hyväksikäyttäjä. Jos et mielestäsi sitä ole, niin tee itsellesi pieni testi. Ole vastaanottamatta tai pyytämättä mitään toisilta. Sen sijaan anna jotain toisille. Kokeile jos uskallat ;)
Puuteripoika
23.1.2014 17:29
Mike nyt selvästi on halunnu vetää mutkat suoriks niinku osa kommentoijista aina välillä.
"Tällä kertaa läksyjen sijaan halusit hänen maksavan elämäsi. Jopa niin pitkälle, että hänen olisi pitänyt kustantaa kesälomamatkasi jenkkeihin ilman häntä."
Aika törkee ja kohtuuton väite. Pyysin häneltä lainaks rahaa, jotta olisin voinu sen matkan silloin tehdä. Jos suhteessa toinen selvästi varakkaampi on ku toinen, musta vaan reilua on että lainataan rahaa. Miksei omalle kullalleen rahaa haluais lainata jos sen pystyy tekee?
"Missä vaiheessa tämä menee äidinrakkauden hyväksikäytöksi?"
Moni äiti tai isä antaa rahaa lapsilleen ties kuinka paljon. Minä ja mun sisko peritään se joka tapauksessa joten onko mitään väliä saadaanko me osa siitä rahasta jo etukäteen nyt kun sitä tarvii vai vasta kaikki mutsin kuoltua milloin sitä ei ehkä enää niin tarvii...
"kun he eivät saa enää mitään vastineeksi" & "Sen sijaan anna jotain toisille"
Oot päähäs saanu et mä vaan ottaisin enkä antais mitään :/ Kaipa ne mun exät on jotain tuntenu saavansa kun on kuitenki mun seurassa viihtyny. Luulet varmaan et ne on ase ohimolla olleet koko ajan...
Jotkut kans antaa jotain arvoo sille et saa itsestään huolta pitäneen hyvännäkösen kumppanin jolta sänkyhommatkin sujuu. Varmaan niitäki löytyy jotka osaa arvostaa hyvää ruokaa ja siistii kotia. Moni mies tosi kömpelö on kotitöissä eikä niitä haluis tehdä. Ehkä juuri sulle Mike noilla ei oo mitään arvoo mut niitäki löytyy joille on....
arkadas
23.1.2014 17:38
Selektiivinen vastaus Miken kommenttiin, suodatettuna itselle epämiellyttävät asiat pois. Valitettavasti komppaan Mikeä tässä asiassa.
Jokainenhan tietysti oman ratkaisunsa elämäänsä tekee, nauttii tai kärsii sitten päätöksestään.
(Kommentti silläkin uhalla, että se poistetaan)
Mike79
24.1.2014 15:20
"Pyysin häneltä lainaks rahaa"
Tässä vaiheessa muistaakseni luottokorttisi oli tapissa ja J oli jo maksanut sinun laskujasi, kun et itse niitä kyennyt maksamaan. Suunnittelit matkaa, jonka kustannukset olisivat nousseet niin suuriksi, että vaikka olisit elänyt kitupiikinlailla, olisi lainan takaisinmaksu kestänyt varsin pitkään. Ja tuntien tapasi elää yli varojesi, olisi J:n näkökulmasta laina oikeasti ollut lahja. Eihän hän ilmeisesti saanut takaisin mitään niistäkään rahoista, joilla esim. makseli laskujasi, jotteivät ne menisi perintään.
"Kaipa ne mun exät on jotain tuntenu saavansa kun on kuitenki mun seurassa viihtyny. Luulet varmaan et ne on ase ohimolla olleet koko ajan..."
Ei. En usko, että aseella heitä olisit uhkaillut. Sait heidät ihastumaan/rakastumaan itseesi ja siten "auttamaan" sinua. En usko, että teet sitä tarkoituksella. Käytät vain hyväksesi heidän ihastumistaan vailla minkäänlaisia tunnontuskia. Itse tuntisin varsin huonoa omaatuntoa, että minuun ihastunut mies jakelisi lahjoja minulle, vaikken itse ole ollenkaan varma tunteistani häntä kohtaan. En pitäisi sitä reiluna toista kohtaan.
"Jotkut kans antaa jotain arvoo sille et saa itsestään huolta pitäneen hyvännäkösen kumppanin jolta sänkyhommatkin sujuu. Varmaan niitäki löytyy jotka osaa arvostaa hyvää ruokaa ja siistii kotia. Moni mies tosi kömpelö on kotitöissä eikä niitä haluis tehdä."
Totta kai. Heitä vain kutsutaan huoriksi ja siivoojiksi - ei poikaystäviksi. Edellisille maksetaan työsuorituksesta, mutta jos poikaystävälle antaa rahaa (tms. rahan kaltaista) noiden tekemisestä, niin sopii kysyä onko rahaa saava poikaystävä seurustelusuhteessa vain saamansa rahan vuoksi, sillä rakastunut ihminen antaa ihan ilmaiseksikin palveluksiaan.
Tätä juuri tarkoitin haasteellani. Anna ilmaiseksi (enkä nyt tarkoita seksiä :D). Äläkä edes ota vastaan mitään sinulle tarjottua. Etkä varsinkaan pyydä tai aseta toista sellaiseen asemaan, että hänen on "pakko" auttaa.
Englanniksi toimintatapaasi kutsutaan "Gold digging" (kullankaivaminen). Haaveilemasi varakkaat poikaystävät haistavat tällaiset ihmiset ennen pitkää ja seurauksena on lähes poikkeuksetta ero. Naiset vielä voivat saada miehen satimeen yhteisten lasten avulla, mutta homoilla sitä mahdollisuutta ei ole. "Sugar daddy" voi vaihtaa "toy boynsä" nuorempaan/rakastuneempaan aina niin halutessaan.
Puuteripoika
24.1.2014 18:00
"Itse tuntisin varsin huonoa omaatuntoa, että minuun ihastunut mies jakelisi lahjoja minulle, vaikken itse ole ollenkaan varma tunteistani häntä kohtaan. En pitäisi sitä reiluna toista kohtaan."
Mä en ollenkaan tajuu miks mun pitäis aikuisii ihmisii paapoo ja miettii haluuko ne oikeesti tehdä jotain mitä ne on tekemässä. Eiköhän nyt isot miehet päätöksensä osaa itse tehdä mihin he rahansa haluaa sijottaa. Ymmärrän et lapsii ja vanhuksii holhotaan mut aikuisten pitäis pystyy kartalla oleen siitä mitä ne on tekees. Jos ei pysty niin sit on jotai aika pahasti vialla...
"sopii kysyä onko rahaa saava poikaystävä seurustelusuhteessa vain saamansa rahan vuoksi, sillä rakastunut ihminen antaa ihan ilmaiseksikin palveluksiaan."
Rakastunut antaa mut rakastunu (tai ihastunu) ei sais ottaa? Ootko sitä paitsi tullu ajatelleeks etten oo aina joutunu edes pyytään vaan mulle on yhtä usein tarjottu jo ennenku oon ehtiny kysyy... Siinäkin tapaukses mun pitäis vaan sun mielestä kieltäytyy jotta olisin "reilu". Ehkä sä kirjoitat joskus ohjeet mis kerrotaan se koodisto milloin saa mitäkin ottaa jottei huora olis.
Käänsit muutenkin tän jotenkin ylösalas. Annat ymmärtää et mulle maksetaan seksistä ja kotitöistä. Mainitsin noi asiat sulle kun halusit tietää mitä mä oon "antanu" mun exille. En mä ees väittään lähde etten käyttäis liikaa rahaa ja et kulut olis menneet ihan tasan mut itse takerrut vaan mun tuhlaamiseen. Syytät mua rahan perässä juoksijaks mut itse ajattelet tässä pelkästään rahaa ja sitä onko kulut menneet tasan vai ei :/ En tajuu miksei suhde vois tasapuoline olla vaikka toinen osapuoli kustantais elämisestä enemmän ku toinen...
Mike79
24.1.2014 19:30
"Ehkä sä kirjoitat joskus ohjeet mis kerrotaan se koodisto milloin saa mitäkin ottaa jottei huora olis"
Huoraksi en sinua väittänyt, enkä väitä, koska et sitä ole. Mutta tässä hyvä perussääntö:
- Jos sinulle tarjotaan, niin jäät velkaa tarjoamisen. Esim. Kaveri tarjoaa drinksun, sinä maksat teidän kahvit ensi viikolla. Sillä menevätkö eurot tasan ei ole merkitystä. Tärkeintä on toisen saama fiilis, että et yritä loisia/pummia, vaan suhtaudut kaveriisi tasa-arvoisena.
"mulle on yhtä usein tarjottu jo ennenku oon ehtiny kysyy"
Kuvitteellinen tilanne:
Sinä: "Voi paska, sähkölasku tuli, eikä mulla ole yhtään rahaa ennen enskuun loppua. Mitä mä nyt teen?!"
Ystävällinen kaveri/poikaystävä: "No hei! Jos ei ton enempää ole, niin mä voin maksaa sen, niin ei mee sulta sähköt."
Kumman näistä sanot vastaukseksi: A) "Kiva kiitti." B) "Kiitti. Mut mä kyllä maksan sen takas, kun saan enskuun lopussa palkan."
"Annat ymmärtää et mulle maksetaan seksistä ja kotitöistä."
Itseasiassa annat itse ymmärtää niin. "Jotkut kans antaa jotain arvoo sille et saa itsestään huolta pitäneen hyvännäkösen kumppanin jolta sänkyhommatkin sujuu."
Itse vain totesin, että ne ovat parisuhteessa ilmaisia.
"Syytät mua rahan perässä juoksijaks"
Kuvittele, että lähdet bilettämään ja yksi kavereistasi tulee mukaan rahattomana. Teistä tuntuu tyhmältä, että yksi seurueesta on selvinpäin, joten päätätte tarjota hänelle jokainen yhdet siiderit. Kaikilla on kivaa. Ensi viikonloppuna sama juttu. Kaveri on taas rahaton, vaikka hän sai juuri palkkansa. Kuinka monta kertaa jaksaisitte tyyppiä katsella (ja jopa tarjota hänelle) ennen kuin teistä alkaisi tuntua, että jokin tässä nyt mättää. Ei kait se vain ole meidän kanssa, jotta saisi ilmaista viinaa? Omasta mielestään tämä rahaton ei tee mitään väärin, mutta se miten muut asian näkevät/kokevat on ratkaisevaa myös hänen itsensä kannalta.
Puuteripoika
25.1.2014 10:38
"Kumman näistä sanot vastaukseksi: A) "Kiva kiitti." B) "Kiitti. Mut mä kyllä maksan sen takas, kun saan enskuun lopussa palkan"
Käytän kyl molempii. A on ok jos summa ei oo suuren suuri, esim. muutamii kymppejä tai satane. B taas jos on isommasta summasta kyse. A on vähän hankala kun se maksaja/lainaaja saattaa silti ymmärtää väärin. Esim. J:n kanssa sanoin monta kertaa A mut hän jälkikäteen väitti et oli ymmärtäny osan maksamistaan B:nä...
Mä oon siitä lähteny et ihmiset suoraan kertois mitä ne ajattelee. On mulleki tapahtunu monta kertaa et toinen ei haluu lainata/maksaa (esim. exä sen kesäloman kanssa) ja se on sit siinä. Mä suutuin ehkä hetken ajan mut aika nopeesti se unohtui. Oon oppinu elämäs ettei maailmas pärjää ellei pidä itsestään huolta. Mä oletan et muut tekee samoin jolloin mun ei tartte lähtee arvaileen mitä sen toisen päässä liikkuu ja et haluuks se oikeesti tehdä sitä mitä on tekemäs. Sitä varten on suu et sitä käytetään...
Ymmärrän et vähävaraine haluu jokaisen kolikon takaisin mut oikeesti on niitä joille kympin tai parin siiderit ei hirveesti merkkaa. Varmaan on sit myös niitä joille ostamisesta tulee outo fiilis. Mut silloin ei olis pitäny ostaa ollenkaan...
Mike79
26.1.2014 11:11
"Käytän kyl molempii. A on ok jos summa ei oo suuren suuri, esim. muutamii kymppejä tai satane. B taas jos on isommasta summasta kyse. A on vähän hankala kun se maksaja/lainaaja saattaa silti ymmärtää väärin. Esim. J:n kanssa sanoin monta kertaa A mut hän jälkikäteen väitti et oli ymmärtäny osan maksamistaan B:nä...
Mä oon siitä lähteny et ihmiset suoraan kertois mitä ne ajattelee."
Näin arvelinkin. Kulttuureissa on kuitenkin olemassa myös sanattomia tapoja toimia. Suomalaisessa (kuten monessa muussakin) kulttuurissa hyvin yleinen tapa on, että kaikkea tarjoamista pidätään lähtökohtaisesti B-vaihtoehtona. Vain tarjoja (eli J) voi vapauttaa velvoitteesta maksaa takaisin. Saaja voi pelastua takaisinmaksusta vain kieltäytymällä alunperinkin ottamasta tarjoamista vastaan. Kasvojen säilyttäminen on myös osa kulttuuriamme. Se velvoittaa olemaan nolaamatta toista osapuolta. Siksi veloista ei saisi muistuttaa, sillä velkojen karhuaminen osoittaa velallisen olevan rahaton hulttio, josta velallinen voi pelastautua vain maksamalla velkansa heti takaisin. Sen sijaan velallisen tulisi itse kysellä ensin mitenkäs se tilanne taas olikaan.
"Oon oppinu elämäs ettei maailmas pärjää ellei pidä itsestään huolta. Mä oletan et muut tekee samoin"
Jos lapsi rohmuaa kaikki yhteiseksi tarjotut karkit itselleen, huutavat toiset lapset vastaan. Aikuisen tehdessä samoin, eivät toiset aikuiset sano sanaakaan. Heistä tuollainen käytös on huonoa, mistä olisi pitänyt oppia pois jo lapsena. Sen sijaan aikuiset osoittavat paheksuntansa eristämällä pois seurastaan huonosti käyttäytyvän yksilön.
Kuten huomaat, aikuisilla on sanattomia sopimuksia miten toimitaan ja miten ei pidä toimia. Suun aukisaaminen ei enää ole välttämätöntä. Jos oletat, että toinen älähtää, kun toimit väärin, niin olet väärässä. Ja mikä pahinta, et edes huomaa, miten toiset jo tuomitsivat toimintasi - sanattomasti.
"Ymmärrän et vähävaraine haluu jokaisen kolikon takaisin mut oikeesti on niitä joille kympin tai parin siiderit ei hirveesti merkkaa. Varmaan on sit myös niitä joille ostamisesta tulee outo fiilis. Mut silloin ei olis pitäny ostaa ollenkaan..."
Ja aiemmalta:
"mut itse ajattelet tässä pelkästään rahaa ja sitä onko kulut menneet tasan vai ei "
Tässä menet harhaan. Kysymys nimittäin ei ole rahasta vaan käytöstavoista/kohteliaisuussäännöistä. Lapsena meidän ei annettu syödä yksin karkkejamme, jos ympärillä oli muita lapsia. Piti tarjota omistaan, jotta kaikilla olisi kivaa. Ollessani koulun jälkeen kylässä kaverilla hänen vanhempansa kutsuivat minutkin välipalalle/syömään, jotta tuntisin olevani tervetullut heidän kotiinsa. Samalla tavoin on kohteliasta tarjota rahattomalle juotavaa, kun muutkin seurueessa dokaavat. Mutta, mutta. Sitten tulee se vastatarjoaminen. Minun perheeni (ja minä) tarjosimme kavereilleni ihan samalla tavoin kuin hekin olivat minulle tehneet. Oletuksena on, että myös tuo rahaton tarjoaa takaisin rahaa saatuaan. Kuten aiemmin totesin, ei kyse ole kulujen tasan menosta. Vähätuloisen vastatarjoilu voi tarkoittaa kahveja, kotietkoilla kaljaa tms. Tärkeintä on muistaa kiittää heitä tarjoamisesta ja tarjota jotain vastineeksi. Sitten se kolmas sääntö, eli jatkuva toiminta vs. kerta. Jos olisin joka päivä ollut kaverien luona kärttämässä ateriaa, olisivat vanhemmat todenneet, että äitisi varmaan jo odottaa ruoan kanssa kotona sinua. Samoin käy jatkuvasti rahattomana toisten juomia juovalle. Häntä ei enää haluta mukaan tai hänelle ei enää tarjota. Tarjoaminen on poikkeuksellista ja kertaluontoista. Pääsääntöisesti ihmisten oletetaan pystyvän itse maksamaan omat menonsa.
Monimutkaista on ihmisen elo. Aiheesta on ollut jännä keskustella. Toivon, ettet ole kuitenkaan pahastunut kommenteistani. En ole nimittäin niitä ilkeyttäni kirjoitellut. Tsemppiä sen oikean metsästykseen ja muista käyttäytyä ihmisittäin ;)
TeemuAleksi
26.1.2014 17:59
Puuteripoika, välitätkö sä siitä, miten hyväksikäytetyiksi muut itsensä tuntevat silloin, kun se ei vaikuta siihen paljonko he sinulle antavat. Vai tuleeko sulle huono omatunto, joka estää sua jatkamasta, vaikka taloudellinen tai muu hyöty olisi yhä saatavilla?
Puuteripoika
26.1.2014 19:48
En pahastunut Mike, sä oot rauhallisesti perustellu miks ajattelet niinku ajattelet. Pahastun vasta sitten ku mua ryhdytään pilkkaamaan. Eri mieltä saa tietty olla.
Musta vaan se mitä sä tai te muut kutsutte huonotapasuudeks on normaalii itsestään huolta pitämistä. Ihanku täs olis joku kulttuuriero kun mun näyttäis olevan tosi vaikea arvuutella miten ihmiset reagoi asioihin mitä mä teen tai jätän tekemättä. Tai ehkä mä oon huono suomalaine ku en tajua täkäläistä koodistoo jos se tosiaan sellainen on mitä Mike on kertoillu. Vai oisko semmone suomalaisuus jo vähän katoomassa ku maailma muuttuu.
Mä oon lapsesta asti ihaillu ihmisii jotka rohkeesti ottaa sen mitä ne haluu eikä hirveesti häpee sitä. Take what u can get. Voi olla et mä en tosiaan oo maailman empaattisin tyyppi mut väittäisin et suurin osa ihmisistä pohjimmiltaan ajattelee itteensä. Mä uskallan myöntää ainaki sen ääneen et ajattelen itteeni ekana.
TeemuAleksi, sori mut en kunnolla tajunnu kysymystäs. Selitähän paremmin mitä tarkotit.
TeemuAleksi
26.1.2014 20:40
Selitän. Ajatellaan vaikka sitä poikaa, joka teki sun läksyt. Sen mielestä se tuntui ehkä epäreilulle ja sillä oli siitä paha mieli. Siitä huolimatta se teki sun läksyt. Se kertoo sulle, että se tuntuu siitä pahalta, mutta tekee ne yhä. Koetko sä huonoa omaa tuntoa siitä, että tiedät aiheuttavasi toiselle jatkuvaa pahaa mieltä, onko sulla syyllinen ja ikävä olo sen vuoksi? Tietysti sä tiedät, että se mitä teet on väärin, että muille ei saa aiheuttaa pahaa mieltä, mutta tieto on eri asia kuin tunne. Tunnetko syyllisyyttä siitä, mille saat toisen olon tuntumaan? Vai kiinnostaako toisen tunne sua vain siksi, että jos sitä tarpeeksi harmittaa se saattaa lopettaa tekemästä niitä läksyjä, etkä enää saa mitä tahdot? Ja sitten siitä ei oo sulle enää hyötyä.
Voisitko kuvitella että tuolloin tai nyt noissa tuontapaisissa tilanteissa joista Miken kanssa puhuitte, haluaisit muuttaa sun käytöstä siitä syystä ettei toisille tulisi hyväksi käytetty olo, vaikka se tarkoittaisi ettet enää saa muista samaa hyötyä kuin tähän asti?
Voitko ajatella että sulla olisi ihmissuhde, jossa sä olisitkin se konkreettisesti toiselle jotain antava osapuoli? Eikä nyt ajatella rahaa, jos sulla ei paljoa sitä ole, ajatellaan vaikka että sen ihmisen olisi jostain syystä vaikea imuroida, niin sä kävisit sille sitten kerran viikossa imuroimassa ihan vaan siksi että tykkäät siitä ihmisestä, etkä saisi vastalahjaksi muuta kuin viettää aikaa hänen kanssaan. Ja näin jatkuisi useita vuosia, eikä kertaakaan se toine ostaisi sulle mitään tai mitään muutakaan vastaavaa, vaan te vaan viettäisitte aikaa yhessä ja sä sit avuksi imuroisit.
Voisiko tuollainen ihmissuhde olla mahdollinen, jos sun ei tarvisi imuroida, vaan ette kumpikaan antaisi toiselle mitään lahjoja tai palveluksia, vain aikaanne? Oisko riittävän palkitsevaa itsessään, että pitäisit ystävyyttä yllä?
Empatia ja altruismi on vahvasti ihmisyyteen kuuluvia asioita. Ihmisiä, jotka ei juuri osaa tuntea empatiaa on prosentin verran väestöstä, joten ei pelkkä oman edun ajaminen vailla tunnontuskia oo mitenkään yleistä. Tuollaiset sosiaalisuuden normit, joita Mike sulle selitti, on vain jäävuoren huippu kaikesta siitä, mikä sulla jää ihmissuhteissa ymmärtämättä, huomaamatta ja kokematta jos kunnollista kykyä tuntea empatiaa ei ole, etkä siksi ymmärrä, mitä muut ajattelevat. Sä jäät paljosta paitsi, jollet osaa oikeasti välittää ja rakastaa, koska ne on todella kivoja ja onnellisia tunteita. Kivempia kuin asioiden saaminen.
Kun mietit kaikkia kommentteja joita oot saanut blogia pitäessä, et voi oikein olla huomaamatta, että sun tapa kokea asiat ei oo se, miten ihmiset ne yleensä ne kokee, ja mitä yleensä pidetään oikeena ja vääränä, ja että itsekkyyttä pidetään vääränä. Se on hienoa, että huomaat ja myönnät itse millainen oot ja oot sillä tavalla rehellinen sekä itselle että muille. Lainkaan kaikki ei ole.
Puuteripoika
26.1.2014 21:38
Ehkä toi kouluesimerkki vähän huono olis ku mä silloin vasta teini olin. Luulen et useimmat teinit mokailee tommosis asiois. Mä olin kyl siihen aikaan välil aika tyly ja voin tunnustaa et jälkikäteen mua vähän vaivaa se tapa millä lopulta jätin hänet ja katosin ilman selityksii...
Tottakai mua harmittaa jos joku ihminen kokee et oon häntä loukannu. En oo mikään sadisti enkä nauti kenenkään loukkaamisesta mut jotenki mua harmittaa et liian moni on kertonu siitä muka niin pahasta mielestä vasta jälkikäteen. Mun on vaikee kuvitella et oikeesti aikuiset ihmiset olis jotenkin niin ujoja tai sulkeutuneita ettei sais sanoja ulos suustaan jotta vois jo hyvissä ajoin kertoo mitä oon tekees väärin...
Mun on vaikee kuvitella et olisin vaan antava osapuoli. En usko et musta mitenkään tulis jonku toisen auttajaa tai hyysääjää. Mä ihan oikeesti uskon et ystävyys tai seurustelusuhde voi toimii vain niin et molemmat osallistuu ja hyötyy. Semmonen win-win tilanne mikä on hyvää "bisnestä" molemmille. Ja vaik täällä ihmiset toisin väittääkin, mä itse koen et mä omissa suhteissani oon osallistunu ja myös antanu. En ehkä maksanu kaikkii laskujani oo ihan itse mut siitä huolimatta.
Oon sitä mieltä et kaikella on rajansa. Mä en oikein jaksa uskoa että monikaan empaattisena esiintyvä oikeesti on niin empaattinen. Nimim. ollaan nähty kaveripiirissäkin. Onhan se tietty hienoo jos joku niin jalo olis et pistää muiden tarpeet omien edelle mut mun on kyl vaikee uskoo ennenku tavannu oon ensimmäisen sellasen. Sanoit et itsekkyyttä pidetään vääränä mut onko susta tää maailma mitään muuta ku itsekäs...
Jos itsekkyyttä vääränä pidetään niin mites joka puolella sitä itsekkyyttä kuitenki näkyy. Varmaan se aina on ne muut.
OllH
27.1.2014 23:48
Haluan kanssa kiittää Puuteripoikaa viihdyttävästä ja ehdottomasti mielenkiintoisimmasta blogista mitä täällä Ranneliikkeessä on. Sitten kun tämän blogin pohjalta tehdään draamasarja telkkuun niin todellakin katson sitä. Kuvittelisin sen olevan Sex and the City -tyyppinen (sinä olet Carrie) hieman humoristinen kertomus ihmiselämän kuopista ja mäistä missä käyt läpi sarjan erilaisia miehiä ja lopulta löydät sen oikean. Ja se sun posse kampaajakavereineen jne pyörii siinä ympärillä sitten välillä tuomiten ja välillä tukien. Erona sinkkareihin päähenkilö ei ole ihan aina oikeamielinen ja puhtoinen vaan inhimillinen tapaus jolla on heikkoutensa ja saattaa aiheuttaa harmia itsensä lisäksi ympärillä oleville henkilöille. Senkaltainen päähahmo on mielestäni Housessa (ok, en ole katsonut, joten en ole varma) ja Dexter -sarjoissa. Tulipas vuodatusta, ei pitäisi kirjoittaa samalla kun juo viiniä.
Kommettina tämänhetkiseen keskusteluun sen verran että Puuteripoika on tuskin analysoinut tekemisiään sen tarkemmin joten se onko läheisten hyväksikäyttö ollut tahallista vastaus saattaa olla ei. Sen sijaan ihmettelen että kukaan ei kommentoinut sitä alkuperäisessä viestissä ollutta seurustelutapausta vanhemman miehen kanssa ajalta jolloin Puuteripoika oli alaikäinen. Tilanne on tietenkin lain mukaan niinkuin se meni, mutta silti Puuteripoika teki moraalisesti väärin.
TeemuAleksi
28.1.2014 00:14
Puuteripoika, en mä epäilekään että oot sadistinen. Sadisti on ihminen joka nauttii tuottaessaan tuskaa, empatiaa taitamaton ei vain osaa samaistua siihen, mille muista tuntuu. Ihan kokonaan empatiakyvytön ei siitä välitäkään.
Jos joku kertoo sulle, että häntä on loukattu, sun pitää kunnioitaa sitä tunnetta. Ei kyse ole jostain "muka" pahasta mielestä, vaan pahasta mielestä. Jos sulle usein kerrotaan että oot loukannut muita, etkä oo siinä tilanteessa tajunnut mitään, ja jälkikäteenkin susta on kyse ollut vain siitä että toisen olsi pitänyt tehdä jotain toisin, sulta jää huomaamatta se tärkein asia. Ei kyse voi olla siitä, että maailman kaikki muut ihmiset ilmaisisvat itseään epänormaalisti, vaan siitä, että sun kykysi tunnistaa toisten tunteita on heikko ja että sun olisi pitänyt toimia eri tavoin. Ei niiden, joita satutit.
Mutta en varsinaisesti syytä sua, sillä jos et tunnista toisten tunteita, et oo voinut osata niiden mukaan toimia. Kuitenkin kokemuksista pitää oppia. Ja kun tietää, mitä ei oikein hallitse, siihen pitää osata kiinnittää jatkossa huomiota eikä vaan oikeuttaa satuttavaa käytöstä selityksin.
En tiedä susta mitään oikeasti, en tunne sinua yhtään. Ainut tieto mitä mulla on elämästäsi ja tavoistasi ajatella saatavissani on se, jonka oot itse kertonut. Musta onkin outoa, että vaikka tarina on siksi täysin puolueellinen, kuten kaikki blogit, kerrot itsestäsi kaikkea niin negatiivista ja silti oot itse kaikkeen tyytyväinen.
Maailmassa on sekä itsekyyttä että suurta uhrautumista. Ajattele vaikka kaikkia sotia, huolimatta siitä miten pahoja asioita siellä tehdään, ei sodassa ole kyse yksilöiden itsekkyydestä, vaan siitä, että kaikki ne ihmiset ovat valmiita uhraamaan elämänsä kotimaansa tai aatteensa puolesta.
Kysymys onkin, onko itsekäs maailma susta parempi vaihtoehto kuin epäitsekäs maailma. Jos epäitsekäs maailma on susta parempi vaihtoehto, oman päinvastaisen käytöksen perustelu sillä että muutkin tekevät väärin, on surkea tekosyy. Eikä empatia tarkoita että ei välitä omista tunteistaan vaan ainoastaan toisten, vaan sitä, että muiden kokema vaikuttaa omiin tunteisiin. Ei maailma myöskään oo niin paha paikka että sulla tarvitsisi olla raivoisaa tunnetta siitä, että sun pitää puolustaa itseäsi. Ei sinua mikään uhkaa. Et sä kuole tai vaurioidu jos otat huomioon muutkin ihmiset.
Puuteripoika
28.1.2014 10:24
Entäs jos se paha mieli on mun omaa? Mä oon täällä kans usein tilittäny omaa pettymystä exiin ja monta kertaa oon tuntenu ettei he muakaan ole ottaneet huomioon niin ku mä itse olisin toivonu. Silti kaikki täällä on vähätelly mun "muka pahaa mieltä" joka ei heidän mielestään oo ollu oikeutettuu koska mua muka on kohdeltu oikein. Otetaan vaik esimerkiks se kerta ku J ei lainannu mulle rahaa sitä jenkkien matkaa varten. Silloin mulla oli paha mieli. Nähtävästi se paha mieli on pahaa mieltä vasta sitten kun joku hyväksyy sen syyn oikeeks.
Toisen paha mieli = aito asia
Mun paha mieli = itsekkyyttä
TeemuAleksi, mä en mielestäni itsestäni juuri mitään negatiivista kertoile. Mut nähtävästi se mikä mulle on tavallista ja normaalii on sulle jotain kauhistuttavaa itsekkyyttä. Mut sille mä en oikein mitään voi...
Musta on turha kysyy onko itsekäs maailma parempi ku epäitsekäs. Sä itse tiedät ettei epäitsekäs maailma yksinkertaisesti oo mahdollinen. Ihmisluonto on semmonen mitä se on. Musta sotaan osallistuminen ei oo epäitsekkyyttä vaan hulluutta. Mikään asia ei voi niin tärkee olla et olis mitään järkee luopuu omasta hengestään.
TeemuAleksi
29.1.2014 19:13
Puuteripoika, sun paha mielesi johtui silloin siitä, ettet onnistanutkaan hyväksikäyttämään J:tä kuten halusit. Hyväksikäyttö olisi ollut väärin. Jopa sadisteilla on tunteita - omasta puolestaan. Sadistille tulee varmaan paha mieli jos hänen kidutettavaksi kaappaamansa pääseekin karkuun, ja hän jäi ilman tekoa josta oli haaveillut. Empaattinenkin ihminen samaistuu silti silloin ennenkaikkea uhrin osaan, ei sen joka oli aikeissa tehdä toisesta uhrin. Sun halusi lainata ei tietenkään ollut mitään kidutukseen ja kaappaukseen verrattavaa vakavuustasoltaan, mutta kuitenkin lähtökohdiltaan itsekästä toimintaa, hyväksikäyttöä. Kaikella hyväksikäytöllä on uhrinsa. Ihmiset näkevät sun yrittäneen toimia itsekkäästi ja heidän sympatiansa ovat ennen kaikkea mahdollisen uhrin puolella.
Kenekään ei tarvi antaa toiselle rahaa matkaa varten. Jos hän antaisi sulle vaikka painostuksen vuoksi ja kokisi siitä pahaa mieltä, hän olisi sinun uhrisi. Jos taas hän ei anna et sä silti ole hänen uhrinsa, sillä et ole menettänyt mitään hänen vuokseen vaan sua harmittaa se, ettet ole saanut lisää siihen, mitä sinulla jo on.
Jos sä tulisit painostetuksi tekemään jotain mitä et halua, tottakai sua kohtaan tunnettaisiin empatiaa. Ja jos se toinen olisi epäonnistunut yrityksessään eikä saanutkaan sua taipumaan, ei hän olisi silti sun uhrisi, kun jäi ilman haluamaansa vaan ihminen joka kiukutelee kuin hemmoteltu lapsi ja tekee itsestään uhrin tilanteessa jossa ei ole. Sympatiani olisivat sun.
Ymmärräthän sä eron? Ei empatian tunne jakaudu sen mukaan, kuka mitäkin tuntee vaan sen, mitä on tapahtunut.
Mä uskon että itsekäs maailma olisi mahdoton. Epäitsekkyys on ihmisen lajipiirre, evoluution säilyttämä ja koodattuna niin syvälle, ettei se katoa. Aina tulee olemaan vanhempia jotka ovat valmiita uhraamaan itsensä lastensa hyväksi ym. Säkin oot kohdannut paljon epäitsekkyyttä, sillä se on se piirre, jonka vuoksi oot voinut hyötyä muista ihmisistä epäreilusti.
En mä pidä sua kauhistuttavana ihmisenä tai pahana. Uskon, että et ihan oikeasti ymmärrä empatiaa. Se on ongelmana vähän samanlainen kuin voisi olla jokin sairaus, joka ei oo ihmisen itsensä syy, musta josta kuntoutuminen on hänen itsensä vastuulla.
Sulla on myös paljon hienoja luonteenpiirteitä. :)
Puuteripoika
29.1.2014 20:10
"Mä uskon että itsekäs maailma olisi mahdoton. Epäitsekkyys on ihmisen lajipiirre, evoluution säilyttämä ja koodattuna niin syvälle, ettei se katoa"
Me katsellaan sit ihan eri maailmaa. Sulla on tosi optimistine käsitys ihmisistä. Oiskos aika tajuamaan herätä mimmonen maailma oikeesti on?
Se et joku silloin tällöin uhrautuu jonkun vuoks ei tarkoita et se olis hirveen yleistä.
Sä sitä paitsi itsekkyyden ja hyväkskäytön sekoitat. Ne on kaks eri asiaa. Vaikka olis itsekäs ei tartte olla hyväkskäyttäjä.
"Säkin oot kohdannut paljon epäitsekkyyttä, sillä se on se piirre, jonka vuoksi oot voinut hyötyä muista ihmisistä epäreilusti."
Epäitsekkyyttä ehkä jos oikeesti auttaa omasta halustaan. Musta vaikee on käsittää epäitsekkyydeks semmosta että antaa apuaan ja sit jälkikäteen heittäytyy marttyyriks ja valittaa ettei olis oikeesti halunnukaan (ku sitä ennen mitään ei oo sanonu)
"Ymmärräthän sä eron? Ei empatian tunne jakaudu sen mukaan, kuka mitäkin tuntee vaan sen, mitä on tapahtunut."
Sanoit edellisessä kommentissas:
"Jos joku kertoo sulle, että häntä on loukattu, sun pitää kunnioitaa sitä tunnetta. Ei kyse ole jostain "muka" pahasta mielestä, vaan pahasta mielestä."
Vähän ristiriitasta eiks juu ;)
"Sulla on myös paljon hienoja luonteenpiirteitä. :)"
Ihanasti tuotte kaikki niitä koko ajan esille xD