hmmm...täällä sitä ollaan, kämpillä murjotan ja katselen l-koodin toisen tuotantokauden jaksoja. Itse valitsin viettää uuden vuoden itsekseni ja suutari siis pysyköön lestissään. Huomenna kutsuu taas työmaailma ja hommia on varmasti paljon...no eipähän tarvitse miettiä, mitä tekisi.
Auto meni sönder viime viikolla ja en vielä tiedä onko varaa korjata kotteroo tän kuun aikana, se selviää huomenna, kun saa kaikki laskut maksettua..
Aamulla juttelin exän kanssa. On se ihmeellistä, miten mä aina onnistun vaikuttamaan ihan täydelliselle idiootille hänen kanssaan jutellessa. Tänään hän pyysi, että tulisin ausseihin maaliskuussa..mut ihan kaveripohjalta...ei onnistu. A) ei ole varaa ja B) turhan kallis trippi kahdeksi viikoksi, pelkän ystävyyden takia c) joutuis ottamaan töistä palkatonta, eikä sekään oikein onnaa
Uuden vuoden lupauksia. Ei niitä ole. Tai jos on niin käydä enemmän kävelyllä ja lopettaa se epämääräinen haahuilu ihmissuhteissa ja ottaa askel eteenpäin, vahvempaa, täydempää elämää kohti. Elää omaa elämäänsä itseänsä varten ja lakata miellyttämästä muita vain koska he sitä vaativat...olematta kuitenkaan tyly ja ylimielinen...siinäpä sitä onkin sitten haastetta...
ja niin sitä vain mennä porskutetaan, päivästä toiseen
