ranneliike.net - Homokansan yhdistävä tekijä
Tunnus    Salasana    
  


Palveluoppaassa mukana
Hannele Luhtasela-El Showk Photography
Olen pääkaupunkiseudulla toimiva valokuvaaja, vankalla hääkuvauskokemuksella. Olin aikoinaan aktiivinen SETA:ssa. Ota yhteyttä!

Blogit: Uusimmat bloggaukset

Rekisteröityneet käyttäjät voivat avata oman blogin. Blogin hallinta tapahtuu netin kautta. Bloggauksia voi lisätä, muokata ja poistaa. Tekstin lisäksi mukaan voi liittää myös kuvan. Bloggauksen lisääminen on mahdollista myös tekstiviestin (SMS) kautta. Multimediaviestin (MMS) kautta on mahdollista lisätä tekstiä, kuvaa, ääntä ja videotiedostoja. Katso blogipalvelun ohjeet.

Blogien sisällöstä vastaavat bloggaajat itse, ranneliike.net ainoastaan tarjoaa työkalun sitä varten. Kaikkeen blogiin lisättyyn materiaaliin pitää olla käyttöoikeus (eli materiaalin pitää olla omaa tuotosta, tai sitten sen julkaisuun pitää olla tekijän suostumus. Lisäksi esimerkiksi laittomasti salaa otettuja kuvia ei saa julkaista). Pornoksi luokiteltavan materiaalin lisääminen on kielletty kaikissa muodoissaan.

Kauneuspilkku : 2017
Kirjoitettu: 13.01.2017, 17:58:24
Olen viimeksi blogannut yli kaksi vuotta sitten, jotenkin tämä harrastus on hiipunut. Tässä välissä on tapahtunut tietysti kaikenlaista ja toisaalta elämä nyt ei kuitenkaan ole kovin erilaista kuin silloin. Koira tuhisee vieressä sohvalla, voisin tietysti sanoa takkatulen räiskyvän ja kynttilän liekin luovan kajoa näppäimistölle, mutta ihan sähkövalon kajossa tässä napsuttelen. Uutta uraa olen pohtinut ja opiskellutkin, tosin juuri nyt omatkin työt maittavat. Viime kesänä olin harjoittelemassa tätä uutta uraani varten ja olin kovin innostunut, syksyllä sitten urauduin takaisin vanhaan muottiin ja opinnotkin jäivät tauolle. On tietysti hyvä, että on suunnitelmia ja haaveita, ne ainakin kannattelevat silloin kun onni ei tunnu löytyvän arjesta. Yleisesti kuitenkin arki on ihan onnellista, vaikken näitä arkimaitoja,-jogurtteja ja -juustoja oikein tajuakaan. Tai siis nimenomaan maito, jogurtti ja juusto ovat mitä arkisimpia ruokia, turha sitä on korostaa. Juhlamaito? Kohta on mahdollista juhlia avioliittoa, kenelle se sitten onkin ajankohtaista. Kaikki voivat sinänsä juhlistaa sitä, että se on ylipäänsä mahdollista kaikille. Mietitään vielä, että miten sitä oman parisuhdestatuksen muuttumista juhlisi, hääjuhlat kun tuli pidettyä jo silloin kuin rekisteröitiin aprisuhde, joten se tuntuisi nyt todella oudolta. Mikäänhän ei meillä käytännössä muutu – sukunimenvaihtoleikkejä en ymmärrä hetsuikallakaan, eikä adoptio näillä vuosirenkailla ole mahdollista, mutta silti anonyymi ilmoitus – onko se lopulta siinä? No katsotaan, eihän meidän tarvitse mitenkään 1.3. omaa tilannettamme päivittää, voihan sen tehdä vaikka kauniina kesäisenä päivänä. Kuulemma saa vapaapäivän, vaikka luulin käyttäneeni sen rekisteröitymiseen, joten eiköhän se kannata sitten juhlistaa.
Lue lisää

Torontosta : Kummallinen hyokkays
Kirjoitettu: 12.01.2017, 16:29:02
Mies pukeutuneena Angry Bird hyokkasi ohikulkijan kimpuun kadulla yksi yo. Mies loukkaantui.
Lue lisää

Havainnoija : Vuosi 2017 jaa. alkoi - 11 kuvaa
Kirjoitettu: 02.01.2017, 03:10:51 (Muokattu: 03.01.2017, 04:04:19)
Alkusanat
Hyvää ja turvallista uutta vuotta sekä iloista mieltä kaikille.
------
Vuosi 2016
sujui omalta kohdaltani melko hyvin. Ikäviin asioihin kuului tietenkin hyvän ystäväni muutto ulkomaille, josta kerroinkin viime vuoden alkupuolella. Elämäni on hieman hiljentynyt, joskin me muut siitä neljän naapuriporukasta pidämme edelleen yhteyttä ja parannamme maailmaa sopivin väliajoin. Yhteydenpito on helppoa, koska asumme samassa talossa.

Olen toistaiseksi pysynyt terveenä, millä tarkoitan, että minun ei tarvitse käyttää mitään lääkkeitä ja näköni (ulkonäkö on eri juttu) on säilynyt sen verran hyvänä, etten vielä tarvitse silmälaseja. Alkusyksystä tosin iski nuhakuume, josta tavallaan parannuin, mutta sitten iski jälkitauti, joka olikin sen verran vakava, että jouduin käyttämään pari viikkoa kahta lääkettä, käymään yleislääkärin lisäksi kaksi kertaa erikoislääkärillä, joka sitten lopputarkastuksessa totesi, että olin parantunut, mistä olin hyvin iloinen.

Ulkoilun lisäksi olen viime aikoina innostunut lukemaan enemmän, enkä ole siksi blogejakaan saanut aikaiseksi, joskin tarkoitukseni on kirjoittaa enemmän tai ainakin esitellä ottamiani kuvia, sillä niitä on näyttämättä vuoden 2015 heinäkuusta lähtien.

Vuosi 2017
sujunee omalta kohdaltani ilman suurempia yllätyksiä, ellen sitten voita superjättipottia, jolloin melko varmasti hankkisin hieman isomman asunnon ja kävisin katsomassa maailmaa kotimaan ulkopuolella. Euroopan ja maailman tilanteesta olen hyvin huolestunut. Euroopassa on meneillään äärinationalististen populistipuolueiden esiinmarssi, joiden agendaan kuuluu yleensä myös homovihamielinen ääriuskovaisuus. Jopa Euroopan unionin jäsenmaissa demokratia, oikeusvaltio sekä ihmis- ja kansalaisoikeudet ovat uhattuina. Vuoden varrella selviää, mihin suuntaan ollaan menossa.
______

Linkkejä

Maamme tasa-arvoinen avioliittolaki tulee voimaan 1.3.2017
Tästä voitte valita lähimmän tai sopivimman maistraatin:
http://maistraatti.fi/fi/maistraatit/
Tietoa vihkimisestä:
http://maistraatti.fi/fi/Palvelut/vihkiminen_ja_parisuhteen_rekisterointi/
------
Katsaus vuoteen 2016 sateenkaarinäkökulmasta:
http://ranneliike.net/teema/katsaus-vuoteen-2016-sateenkaarinakokulmasta?aid=12701
------
Muuta

Populistinen maailmanjärjestys?
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005024248.html
------
Saksan liittokansleri Angela Merkelin uudenvuodenpuhe, uutinen suomeksi
http://yle.fi/uutiset/3-9381774
Merkelin puhe saksaksi
http://www.dw.com/de/merkel-wir-sind-st%C3%A4rker-als-der-terrorismus/a-36958235
------
Myönteistä
Tiedebarometri 2016: huuhaan kannatus vähenee
http://www.tiede.fi/artikkeli/artikkelit/suomi-vannoo-tieteen-nimiin
------
Eläimellistä
Pihabongaus 28.-29.1.2017
http://birdlife.fi/lintuharrastus/pihabongaus.shtml
Gårdsplanskrysset
http://birdlife.fi/lintuharrastus/pihabongaus-sve.shtml
------
Maamme ensimmäinen tunnelivauva syntyi uudenvuodenyönä
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/se-syntyy-nyt-poikavauva-syntyi-uudenvuodenyona-tampereen-rantatunnelissa-mummu-toimi-katilona-24176438/
Jos javascript ei ole päällä, tässä toinen uutinen
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000005029080.html
------
Ilotulitus Oulun keskustassa
http://www.kaleva.fi/uutiset/galleriat/juhlavuoden-ilotulitus-kerasi-oulun-torin-tayteen-juhlijoita/9972/

Jakobstad firade med magnifikt fyrverkeri
http://online.osterbottenstidning.fi/Artikel/Visa/127578
______

Vuoden lyhimpinä päivinä ei ollut tälläkään kertaa lunta. Monena päivänä oli melko harmaata, mutta välillä oli myös hetkellistä auringonpaistetta.

Lue lisää

Havainnoija : Vuodenvaihteen kuvia
Kirjoitettu: 02.01.2017, 03:06:24 (Muokattu: 03.01.2017, 03:48:32)
Öisiä värejä.

Lue lisää

Havainnoija : 02.01.2017
Kirjoitettu: 02.01.2017, 03:05:13
Lue lisää

Havainnoija : 02.01.2017
Kirjoitettu: 02.01.2017, 03:03:51
Lue lisää

Havainnoija : 02.01.2017
Kirjoitettu: 02.01.2017, 03:02:10 (Muokattu: 03.01.2017, 03:47:21)
Mustarastas (Turdus merula, ruotsiksi koltrast, viroksi musträstas) on levinnyt talvien leudontumisen myötä Etelä-Lappiin saakka ja yhä suurempi osa rastaista talvehtii Suomessa.
Mustarastas on luokiteltu elinvoimaiseksi; Uudenmaan maakuntalintu.

Lue lisää

Havainnoija : 02.01.2017
Kirjoitettu: 02.01.2017, 02:59:57 (Muokattu: 03.01.2017, 03:44:47)
Fasaaninaaras

Lue lisää

Havainnoija : 02.01.2017
Kirjoitettu: 02.01.2017, 02:58:21
Lue lisää

Havainnoija : 02.01.2017
Kirjoitettu: 02.01.2017, 02:53:36 (Muokattu: 03.01.2017, 03:44:09)
Uudenvuodenaattona oli loistava ulkoilusää.

Lue lisää

Havainnoija : 02.01.2017
Kirjoitettu: 02.01.2017, 02:52:27
Lue lisää

Havainnoija : 02.01.2017
Kirjoitettu: 02.01.2017, 02:51:18
Lue lisää

Havainnoija : 02.01.2017
Kirjoitettu: 02.01.2017, 02:49:40 (Muokattu: 03.01.2017, 03:42:53)
Uudenvuodenpäivänä säätila muuttui ja nyt tuntuu siltä, että talvi tulee toden teolla.

Lue lisää

Torontosta : Druncken pilot
Kirjoitettu: 02.01.2017, 01:07:11
Miroslav Gronych 37 olisi lentanyt Sunwing lentokonetta , han oli sammunut ohjaamoon ennen lentoa. Hanella oli alcoholia 3 kertaa enemman veressaan. Han on Thsekki kansallinen vuokrattu tuohon lentoyhtioon. Toinen pilotti lensi koneen heti Cancoon Mexico.
Lue lisää

Torontosta : Some storeys
Kirjoitettu: 30.12.2016, 16:51:50
Oli uutisissa Helsinki's (missa se on?) ex narcotic boss jailed for drug trafiking.
744 ihmista saanet jo tana vuonna assisted suiside, armokuoleman kun tuli lakiin kesalla.

Videogame taalla missa tapetaan muslimeja huntupaisia naisia ja gaymen. Onko se suomessa tehty? Onneksi se on lopetettu.
Doug Ford meidan crackcocein kaupunginjohtaja joka kuoli syopaan tanavuonna, hanen vaimonsa on tuomittu 2 juopumus ajosta.
Lue lisää

Irokeesi : Toivo
Kirjoitettu: 27.12.2016, 12:37:00
”Toivo on hyve, jota kohti haluaa mennä, vaikka ei tuntisi toiveikkuutta. Tehtävänä on nimenomaan ryhtyä kävelemään eteenpäin. Toivon hyve on ajatusta siitä, että vielä kerran kaikki on toisin.”

Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo; HS 24.12.2016
Lue lisää

Hulivilipoika : Suomalaispoikia maailmalla: Matkalla rapakon takana 2/2
Kirjoitettu: 26.12.2016, 14:32:15 (Muokattu: 26.12.2016, 14:32:55)
http://hulivilipoika.blogspot.fi/2016/12/suomalaispoikia-maailmalla-matkalla.html

Jutun ensimmäisessä osassa tutustuimme kaupungin yössä Times Squaren ilmieläviin kaunismuotoisiin nuorukaisiin, marssimme vapautuneiden hinttien pääkadulla, uskaltauduimme nahkatakkien baareihin ja tanssimme kirkossa urku auki.

Nyt New Yorkin -matka jatkuu 96-lehden vintage-matkajutuista poimittujen askelmerkkien mukaisesti. Tässä osassa Suomi-poika saunoo, arvostelee aikuisviihdettä, punastelee NMKY:ssä ja tuskailee turistina. Teksti perustuu seuraaviin juttuihin: ”Raportti USA:n itärannikolta” (3/69), ”New Yorkin kuuma kesä” (4/71), ”New York” (8/72), ”Matkalla rapakon takana” ja ”Raw sex in Eden” (10–11/1976).

Rukkaset riippuvatsalle

”Saunatkin ovat löytäneet tiensä Uudelle mantereelle vaikka ei kai suomalaisesta horisontista katsoen niitä oikein saunaksi tunnista, niin monipuolisesti varustettuja ne ovat”, kirjoitti Antinoos-nimimerkki Ysikutosen ”Matkalla rapakon takana” -jutussa vuonna 1976.

Mistään tuoreesta villityksestä ei kuitenkaan ollut kyse, sillä George Chaunceyn Gay New York -kirjan (1994) mukaan homosaunat tai -kylpylät olivat New Yorkin suosituimpia kohtauspaikkoja jo 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Saunat olivat myös kohtauspaikoista turvallisimpia, sillä niissä ei tarvinnut kilpailla tilasta ulkopuolisten kanssa toisin kuin kaduilla, puistoissa, salakapakoissa ja ravintoloissa. Homosaunoissa kylvettiin jo vuosisadan alusta lähtien, ja 1. maailmansotaan mennessä niiden maine tunnettiin Eurooppaa myöten. Chauncey toteaakin, että saunat ennakoivat muiden yksinomaan homoille tarkoitettujen kaupallisten palveluiden syntyä.

Homosaunoja mainostettiin ”ehdotonta turvallisuutta” kaipaaville myös Ysikutosen ensimmäisessä New York -jutussa vuonna 1969. Niissä kukoisti kuvauksen perusteella poikkeuksellisen vapaa seksuaalisuus, jolle asetti rajoja enintään kävijän rasvaprosentti:

”Rahat ja arvoesineet jätetään kassaan, asiakas ohjataan loppumattomilta tuntuviin puolipimeisiin käytäviin, joiden ovien takaa kuuluu sänkyjen natinaa, huohotusta, kiljahduksia, ratsupiiskan läiskettä kenenkään kiinnittämättä asiaan sen suurempaa huomiota. Kylpylän koko henkilökunta näyttää olevan mukana juonessa ja samaa väitetään poliisilaitoksesta, jonka orpokoti ilmeisesti saa kuin saakin omat kymmenyksensä saunamaksusta. Höyryhuoneessa kukoistavat kaikki inhimillisen kekseliäisyyden luomat ryhmäseksin muodot ja osa sängyllä varustettujen lepokammioiden ovista on kutsuvasti raollaan. Kylpijöitä katsellessa havaitsee, että Amerikka todella on ruumiinsa kauneudesta huolehtivien body buildereiden maa. Riippuvatsainen läskikasa, joka eksyy tähän joukkoon, saa kyllä sielulleen elinikäisen vaurion, kun nuori jumala toisensa perään antaa rukkaset sanomalla: ”Mene kotiisi, raunio!”

Tämä ”orpokodin tukisauna” saattoi olla pahamaineinen Everard Baths (38 West 28th Street). George Chauncey viittaa nimittäin sitkeisiin huhuihin, joiden mukaan sauna olisi ollut nuorisotyötä tekevän Police Athletic League -järjestön omistuksessa. Vuonna 1888 perustettu Everard – jonka nimi vääntyi paikan estottomuuden vuoksi muotoon ”Ever Hard” – muistetaan myös toukokuussa 1977 sattuneesta tuhoisasta tulipalosta, jossa kuoli yhdeksän miestä.

Daniel Hurewitzin Stepping out -kirjasta (1997) saa tosin sen käsityksen, että Everhard oli melkoinen terveysriski jo kauan ennen tulipaloa: siellä oli yksinkertaisesti likaista. Erään aikalaisanekdootin mukaan sauna oli kerran siivottu kunnolla, mutta operaatio oli närkästyttänyt asiakaskunnan. Jos paikassa oli liian siistiä, kävijä alkoi helposti murehtia, uskaltaako tuolle matolle edes laueta. Ei siis aikaakaan, kun Everhard näytti jälleen omalta rähjäiseltä itseltään.

Midleriä, Manilow’ta ja mannermaista tunnelmaa

Ysikutosen ensimmäisen New York -jutun kirjoittaja suositteli myös ”aivan Broadwayn tuntumassa” sijainnutta vilkasta saunaa, jonka täytyi olla Ansonia-hotellin kellarissa vuosina 1968–1975 toiminut Continental Baths (230 West 74th Street). Continental Bathsiin päätyi myös Ysikutosessa 4/71 julkaistun ”New Yorkin kuuma kesä” -jutun kirjoittaja, joka hehkutti näkemäänsä näin:

”– – kylpypaikka on lajissaan lyömätön. Siellä tilaa ehkä noin 1000 kävijälle ja sieltä voi vuokrata vaikkapa useaksi päiväksi huoneen. Tässä valtavassa laitoksessa on kylpytilojen lisäksi ravintoloita, snackbaareja, uima-allas, tanssia, televisiohuone, go-go-poikia jne. melkein kaikkea, mitä mielikuvitus saattaa keksiä usean kerroksen muodostamana kokonaisuutena. Hyvällä syyllä voi puhua oikeasta ”supersaunasta”, kylpyläkaupungista kaupungissa.”

Kun kävijä riisuutui arkiunivormustaan ja kietoi lanteilleen Continentalin Bathsin pyyhkeen (joita oli myynnissä myös kaupungin sateenkaarevimmassa tavaratalossa Bloomingdale’silla!), hän saattoi astella marmoriportaita alakerran loungeen kuuntelemaan uraansa aloitelleen Barry Manilow’n pianonsoittoa. Vuonna 1971 pianistin vakiosolistiksi tuli eräs Bette Midler, joka ansaitsi siten lempinimen Bathhouse Bette ja nousi Continentalin vesiputouksen pärskeistä kansainväliseen supertähteyteen.

Daniel Hurewitzin Stepping out -kirjasta selviää myös, että sopraano Eleanor Steber piti Continental Bathsissa vuonna 1973 konsertin, jonka pukukoodina oli tavanomaisen black tien eli smokin sijasta black towel. Ja jos tässä ei ollut camp-henkeä riittämiin, kannattaa katsoa Continental Bathsiin sijoittuvan Saturday night at the baths -fiktioelokuvan (1975) traileri, joka on ohessa.

Vinokinopalatseja

Homosaunojen lisäksi 1970-luvun suomalaispojat saivat kuumaa kyytiä Times Squaren alueen pornoteattereissa. Ysikutosen 4/71 jutussa tarjontaa luonnehdittiin näin:

”Paljon on myös elokuvateattereita, joissa esitetään yksinomaan homo-, bi- ja heteroseksuaaleille sekä ryhmäseksin harrastajille tarkoitettuja filmejä. Näissä teattereissa käy, kumma kyllä, vain vähän väkeä, enimmäkseen hyvinpukeutuneita, vanhanpuoleisia herroja.”

Ysikutosen vuoden 1971 juttu ilmestyi samoihin aikoihin, kun niin sanottu porn chic -ilmiö alkoi nostaa päätään. Jeffrey Escoffier kertoo ilmiöstä teoksessaan Bigger than life (2009) todeten, että kovasta hetero- ja homopornosta tuli Amerikassa osa valtavirtakulttuuria 1970-luvulla. Tästä oli kiittäminen tai syyttäminen seksuaalista vallankumousta, joka raivasi monet suorasukaisiin seksikuvauksiin liittyneet kulttuuriset ja lainsäädännölliset esteet. Lisäksi porn chicin syntyyn vaikutti homopornoelokuva Boys in the sandin (1971) ja heteropornon kulttiklassikon Syväkurkun (1972) saama mediahuomio ja menestys lippuluukuilla.

Escoffierin kirjasta selviää, että Wakefield Poolen ohjaama Boys in the sand oli kuvattu Fire Islandin homolomakohteessa 4 000 dollarin budjetilla. Piskuinen sijoitus maksoi kuitenkin itsensä moninkertaisesti takaisin. Boys in the sandista tuli vuonna 1971 kaikkien aikojen ensimmäinen Variety-elokuvalehdessä arvioitu pornoelokuva ja ensimmäinen New York Timesissa mainostettu homopornoelokuva.

Kun elokuva tuli ensi-iltaan New Yorkissa, Los Angelesissa ja San Franciscossa, teatterit täyttyivät tavallisesta kansasta, julkkiksista ja kriitikoista. Boys in the sandin pääosanesittäjästä ”Casey Donovanista” (Cal Culver) tuli homopornon ensimmäinen supertähti, ja kun Syväkurkku päihitti seuraavana vuonna lippuluukuilla monet suuret Hollywood-elokuvat, porn chic oli täyttä totta.

Porn chicin noteerasi myös Antinoos-nimimerkki, joka käsitteli aihepiiriä Ysikutosen numerossa 9/76 julkaistussa jutussa ”Raw sex in Eden”. Siitä voi päätellä myös, että Suomessakin oli ennen VHS:n tuloa kosolti aikuisviihteeseen keskittyneitä kinopalatseja:

”Yhdysvalloissa näyttää olevan ”toisen luokan” elokuvateattereita yhtä tiheässä kuin täälläkin mutta niiden ohjelmisto poikkeaa huomattavasti siitä nuhruisesta ja hämärästä roskasta, jota täällä esitetään. Teatterit eivät myöskään ole missään syrjäkujilla vaan aivan parhaimmilla liikekaduilla. Niiden sisäänheittotyyli on myös merkillepantava. Teatterien ohjelmisto käsittää lähinnä juonellisia tarinoita, joko yhden kokoillan filmin tai pari kolme lyhyempää. Filmit ovat jotakin ”Deep Throat” ja sitä luokkaa, suorasukaista, iloista ja peittelemätöntä seksiä. Oman lukunsa muodostavat sitten ns. All Male-teatterit. Niitä on lähes yhtä runsaasti kuin edellä mainittujakin eivätkä ne häpeä niiden rinnalla filmiensä tai Live-esitystensä puolesta. Niin, melkein kaikkien teattereiden ohjelmaan kuuluu myös Live-Show pari kolme kertaa illassa.”

Miinusta veltosta takamuksesta

Antinoosin ”Raw sex in Eden” -juttua ryydittävät herkulliset selostukset ja arvostelut hänen San Franciscossa, Los Angelesissa ja New Yorkissa näkemistään leffoista ja show’ista. Esimerkiksi Where Joey lives -niminen raina näytti Antinoosin silmissä tältä:

”Elokuvan tarina oli sijoitettu vanhaan autiotaloon. Joey kuvitteli elävänsä talossa ja järjestävänsä suuria seksiorgioihin päättyviä juhlia. Mukana näytettiin mm. hyvin vastenmielisen näköistä Fist Fucking’ia! Filmin lopussa ajeli tuuli taas kuivia lehtiä autioissa huoneissa. Toisena filminä oli sekava kertomus salakuuntelusta, puhelinmiehistä, rahamiehistä palvelijoineen ja tietenkin seksistä, pääosassa nätti nuori poika, joka tyydytti itseään vähän väliä.”

New Yorkin Times Squarella Antinoos katsasti Eros-teatterissa esitetyn ”paljon mainostetun filmin” nimeltä Raw Country (1972), joka kertoi ”toistakymmentä poikaa käsittävän joukon metkuista jossakin Kalifornian vuorimaisemassa”. Antinoosin viiden nenäliinan arvio kuului näin:

”Kaunis luonto, vesiputoukset ja varsinkin solakat, ruskettuneet nuorukaiset tekivät filmistä erinomaisen nautittavan. Tämäkään filmi ei jättänyt mitään arvailujen varaan, vaan kaikki asennot ja temput näytettiin perusteellisen tarkkaan. Eräs asia vain ihmetyttää jälkikäteen, niin kuin se on ihmetyttänyt ennenkin. Nimittäin miksi asia täytyy aina viedä loppuun omin käsin kun alku ja lähes kaikki muu on tapahtunut kaikilla muilla tavoin, vai onko villakoiran ydin siitä, että katsojan pitää nähdä todella orgasmin kaikki vaiheet?”

Raw Countryn puolivälissä nähtiin tavanmukaisesti live-esitys, jonka Antinoos arvioi lahjomattomaan tyyliinsä:

”Ensimmäisenä oli vaalea ruskettunut hoikka poika, joka riisuuduttuaan hieroi itseensä öljyä ja kiilteli sen jälkeen kuin muskelimiehet valokuvissa. Hän oli ainut kaveri, joka avoimesti masturboi lavalla saamatta silti mitään aikaan. Toisena esiintyi neekeri, joka osasi todella tanssia. Hänellä täytyi olla jonkinmoista koulutusta sillä liikkeet eivät jytämusiikista huolimatta olleet kaukanakaan baletista. Kolmantena oli vaalea, erittäin hyvännäköinen kaveri, joka tanssi myöskin hyvin. Vikana oli vain hänen veltto takamuksensa – mutta ei mitään niin hyvää ettei jotakin huonoakin. Viimeisenä esiintyi keskinkertainen neekeri, jonka tanssista [sic] tai muissakaan avuissa ei ollut sen kummemmin huomauttamista jos loistoakaan.”

Erityisen mielenkiintoinen on Antinoosin jutusta ilmenevä tieto, jonka mukaan amerikkalaisia homopornoelokuvia kulkeutui filmikeloilla toisinaan Suomeen asti ja että niitä esitettiin yksityisnäytöksissä. Yksi näistä oli juuri Boys in the sand. Antinoosia tämä historian tunnetuimpiin kuuluva homopornoelokuva ei juuri hetkauttanut, eikä raina toden totta juhli elokuvallisilla ansioillaan, vaikka se muuten kovin intensiivinen onkin:

”Jos vertaamme näitä [Yhdysvaltain-matkan aikana nähtyjä] filmejä joihin harvoihin yksityisesti täällä nähtyihin niin sanottakoon, että taso on korkeampi Amerikassa. Oman panoksensa filmeille antaa myös niiden juonellisuus sekä pituus. Lähes ainoa täällä nähty ”pitkä” filmi, Boys In The Sand, oli sekin koottu useasta eri episodista ja teknisesti ala-arvoinen – vai liekö sitten ollut allekirjoittaneen silmissä vikaa!”

Reippaita ulkoilmahinttejä

New Yorkin ylivertainen kaupallinen tarjonta lienee pääsyy siihen, miksi Ysikutosen matkajutuissa ei juuri lainkaan mainita ulkotapaamispaikkoja. Sen lisäksi kyse oli varmasti myös turvallisuudesta; 1970-luvun Manhattan oli vielä vaarallinen paikka, eikä pimeässä puistossa toikkarointi ollut turistille kovin fiksua.

Ulkotapaamispaikkoja hehkuttaa oikeastaan vain Antinoos, joka ehti tutustua matkallaan Times Squaren alueen miesprostituoituihin, metron ”teehuoneisiin” (t-room eli toilet room, vrt. Helsingin ikioma Jennyn teehuone) ja Central Parkin homoniittyyn:

”Entä sitten elämä ulkona? Niin, sitäkin on – ja sitä, jos mitä! On 42. kadun iskijöitä, maanalaisen aseman vessoja, melkein mitä, missä ja milloin vain! Järjestäytyneet hintit viihtyvät Central Parkissa, siellä on mm. eräs niitty, jossa viikonloppuisin tapaa satamäärin ulkoilemassa olevia kävelijöitä ja pyöräilijöitä, reippaita ulkoilmahinttejä. Juttujen mukaan ympäröivissä puskissa kuhisee iltaisin elämää…”

Jutut pitivät täysin paikkansa, koska Antinoosin mainitsema niitty tunnettiin historioitsija George Chaunceyn mukaan jo 1920 luvulla lempinimellä ”the Fruited Plain”, Hinttiniitty. Alue oli reippaiden ulkoilijoiden suosiossa ainakin vielä Daniel Hurewitzin Stepping out -kirjan aikoihin vuonna 1997. Niityn eteläpäästä alkaa sokkeloinen metsäalue Ramble, joka on erityisen kuuman kruisailupaikan maineessa.

It's (not) fun to stay at the YMCA

Ysikutosen 1960–1970-luvun matkajutut tarjoavat myös välähdyksiä haasteista, joihin suomalaispojat välillä törmäsivät iltaseuraa – tai edes Nukkumattia – etsiessään. Arki tuli vastaan ainakin vuoden 1976 ”Matkalla rapakon takana” -jutun kirjoittajalle Antinoosille, jahka Manhattanin pilvenpiirtäjien aiheuttamat ”oudot väristykset” olivat tasaantuneet. Vastassa oli kielipulmia ja rähjäinen kaupunki, joka oli nipin napin välttynyt konkurssilta vuotta aiemmin:

”New York ei osoittautunutkaan viihtyisäksi vaan päinvastoin. Lisäksi osoittautui, että kouluenglannilla, jolla nyt sentään on tähän asti pärjätty niin idässä kuin lännessäkin, oli lähes mahdotonta ymmärtää amerikkalaisia murteita, ääntäminen oli niin erilaista.”

Majapaikaksi suositellut YMCA:n (NMKY:n) hostellit eivät nekään vakuuttaneet, vaan saivat New Yorkin pornoteattereita ja homobaareja väsymättä kolunneen Antinoosin vaivautumaan:

”Ne ovat kyllä halpoja mutta viihtyisyydessä ja siisteydessä ei ollut kyllä kehumista kummassakaan New Yorkin YMCA:ssa. William Sloane House oli muutenkin rauhaton, korvia repivä neekerirokki pauhasi läpi vuorokauden lähes joka puolella, normaalia yörauhaa ei siellä tunnettu lainkaan. – – Kerrosten pesuhuoneissa ja suihkuissa kävi myöhäisinä tunteina melkoinen säpinä. Tulipa vain joskus mieleen miten mahtavatkaan suhtautua moiseen toimintaan monet – luultavasti – hoterot [sic], vanhat avioparit ja ulkolaiset turistit, joita ihme kyllä hotellissa näytti yöpyvän runsaasti. Vai oliko allekirjoittanut koko hotellissa ainoa ahdasmielinen, joka tunsi itsensä vaivautuneeksi tuon tuostakin!”

Nykysuomalaisille YMCA on tuttu lähinnä Village Peoplen vuonna 1978 julkaistusta samannimisestä diskohitistä, joka on budjettimatkailun ylistykseksi verhotuttu orgiaoodi. Kappale oli kuitenkin vain viimeinen sinetti NMKY:n hostellien vuosikymmeniä jatkuneelle homomaineelle.

George Chauncey toteaa Gay New York -kirjassaan, että hostellit perustettiin alun perin muualta muuttaneiden nuorten työläismiesten suojelemiseksi suurkaupungin paheilta. Niistä itsestään tuli kuitenkin 1. maailmansotaan mennessä paheen pesiä eli homomiesten sosiaalisen elämän ja seksielämän keitaita. Jopa New Yorkissa vakituisesti asuneet miehet kirjautuivat niihin sisään viikonlopuiksi voidakseen opastaa uusia tulokkaita kädestä pitäen osaksi alakulttuuria. Ei siis ihme, että homojen suussa YMCA vääntyi Chaunceyn mukaan usein muotoon Why I’m So Gay ja että hostelleja oli mainostettu jo Ysikutosen ensimmäisen New York -jutun kirjoittajalle ”poikabordelleina”.

It's fun to stay at the YMCA
they have everything for you men to enjoy
you can hang out with all the boys – –

Vapautuksen ilosanomaa

Vaikka 1970-luvun New York oli rähjäinen ja kieliongelmat, univaje sekä käsittämätön julkinen liikenne vaivasivat, suomalaispoika Antinoosin rapakontakainen matka osoittautui lopulta ”loistavaksi elämykseksi”.

Näin 40 vuotta myöhemmin Antinoosin matkakertomus ja muut Ysikutosessa julkaistut New York -jutut ovat aikalaistodisteita siitä, miten rauhanomaiset homomielenosoitukset vaihtuivat villeihin vapautusmarsseihin. Jutut kertovat myös siitä, miten homojen voimaantuminen alkoi näkyä machotyylin ihailuna, miten homoudesta alkoi tulla populaarikulttuurin valtavirtaa ja miten tätä kaikkea tahditti uusi ja jännittävä diskomusiikki, jolle antauduttiin ikiomissa baareissa eikä missään nuhjuisissa mafian salakapakoissa.

Tätä kaikkea äimistelivät hyvin toisenlaisesta todellisuudesta saapuneet suomalaispojat, joiden kirjoittamat matkajutut levittivät aikanaan vapautuksen ilosanomaa aavan meren tällä puolen.

Lue lisää

martin : Siunattua Vapahtajamme Synnyinjuhlaa kaikille! Noël beni à tous!
Kirjoitettu: 24.12.2016, 14:54:14
Lue lisää

Irokeesi : Joulurauha on julistettu!
Kirjoitettu: 24.12.2016, 12:02:59
En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan;
ma pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan
Se joulu suo, mi onnen tuo ja mielet nostaa Luojan luo
Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan rauhaa päälle maan.

Giv mig ej glans, ej guld, ej prakt i signad juletid.
Giv mig Guds ära, änglavakt och över jorden frid.
Giv mig en fest, som gläder mest den Konung jag har bett till gäst.
Giv mig ej glans, ej guld, ej prakt, giv mig en änglavakt.

Ei au, ei hiilgust otsi ma, ei taha kulda ka,
vaid taeva valgust palun ma ja rahu maailma.
See jõulud toob ja rõõmu loob, kes meeled puhtaks, vabaks teeb.
Ei au, ei kulda taha ma, vaid rahu maailma.

I need no fanfares, gold nor worth this holy Christmastide:
God's glory give me, peace on earth, an angel as my guide;
A humble feast, the table dressed as best befits the King, my guest;
No fanfares give me, gold nor worth, but give me peace on earth.
(Translation by Andrew Mackie)

Rauhaa ja rakkautta kaikille!
Kommentit (1)

Irokeesi : Friends will be friends
Kirjoitettu: 17.12.2016, 15:47:23 (Muokattu: 17.12.2016, 15:49:39)
Onpa ollut todella synkkä loppuvuosi, enkä nyt tarkoita säätä. Liian monta liian aikaisin poislähtenyttä, vastoinkäymisiä ja sairautta lähipiirissä. Niin monia hetkiä, kun ei ole ollut sanoja lohdutukseksi, eikä ole ollut antaa tarpeeksi myötäsurua (Mitleid). Suomen kielen osanottoni ja surun valitteluni pitäisi hävittää kokonaan sanastosta. Ne jotenkin aina särähtävät omassa korvassani. Itse olen jo pitkään korvannut nuo sanomalla sen mitä noissa tilanteissa tunnen eli minulla ei ole sanoja. Se avaa toiselle mahdollisuuden puhua niin halutessaan.

Niin tein jo aikanaan, kun kauppaneuvos Lempi Hilden keskeytti joulun viettonsa Espanjassa tyttären kuoleman vuoksi. Se puhelu oli todella pitkä, vanhan surun murtaman ihmisen yksinpuhelu. Aivan puhelun lopuksi muistutin Lempiä, meille yhteisestä, elämän vuoristorata filosofiastamme. ”Juuri tuon takia minä halusin soittaa juuri sinulle” oli Lempin kommentti. Joitakin vuosia myöhemmin Lempi oli jo itse melko huonossa kunnossa, kun soitin. ”Minä olen jo 89-vuotias. Se on aivan hirveä ikä ihmiselle. Sitä minä vain odotan, että kuolema korjaisi ja sinne Helvettiin pääsisin.” Yritin toppuutella tuota helvettiin lähtemistä. ”Niin kun ne kaikki kaverit jo odottavat siellä”. Lempin huumori kantoi aivan loppuun asti.

Kuka lähtee sateenkaaren tuolle puolen, kuka helvettiin. Jotkut kuten äitini, joka on nyt saman ikäinen kuin Lempi kuollessaan, uskoo taivaaseen ja toivottavasti aikanaan sellaiseen pääsee. Sen hetken koittaessa kaikki on valmiiksi suunniteltuna kuolinkansiossa. On halunnut varmistaa, että kaikki tehdään sen suunnitelman mukaisesti. Omalta osaltani olen varsin realisti. Sitten joskus, toivottavasti ei vielä pitkään aikaan, sieluni tai mikä sen onkaan, lähtee viimeisen henkäyksen myötä ikuiselle matkalla avaruuden galakseihin.

Kaiken tämän syksyn synkkien asioiden keskellä olen oppinut arvostamaan entistä enemmän sitä, mikä on meille kaikille tärkeintä vastoinkäymisten kohdatessa; Ystävät. Sanattomat halaukset, hiljainen myötäeläminen tai kaikkeen aivan muuhun liittyvä keskustelu, joka saa ajatukset hetkeksi irti synkkyydestä. Neljännesvuosisata sitten olin vuosien tauon jälkeen käymässä vanhassa kotikaupungissani saattamassa kolmekymmentävuotiaana kuollutta veljeäni viimeiselle matkalle. Hautajaisia edeltävälle illalle olin sopinut tapaamisen lukioaikaisen ystäväni kanssa Teatteriravintolaan. ”Mä en tiedä mitä mä sanoisin” oli Arin avaus. Vastasin, että älä sano ainakaan sitä. Sen jälkeen vietimme kostean illan ja puhuimme politiikkaa kuten aina aikaisemminkin. Ehkä jotkut paikalla olleet minut vielä tunnistaneet saattoivat hieman paheksua käytöstäni, sen verran hauska ja hilpeä tuo hautajaisia edeltänyt illanvietto oli.

Ihmiset ovat erilaisia. Itse en ole sietänyt selkään taputtelijoita en hyvillä enkä huonoilla hetkillä. Sanaton halaus läheisimmiltä ystäviltä toimii kuitenkin aina, kiitos Harri ja Mark!

Elämä jatkuu eteenpäin, onko muuta vaihtoehtoa. Elämän vuoristoradassa on tärkeä muistaa, mikä merkitys ystävillä on. Mentiin sitten ylös- tai alaspäin, varsinkin kun tulee se viimeinen yllättävä notkahdus, kun luuli jo saavuttaneensa pohjan.

“It's so easy now, cos you got friends you can trust,
Friends will be friends,
When you're in need of love they give you care and attention,
Friends will be friends,
When you're through with life and all hope is lost,
Hold out your hand cos friends will be friends right till the end.”
Lue lisää

Torontosta : 15.12.2016
Kirjoitettu: 15.12.2016, 19:33:51
Lue lisää

Irokeesi : Yksi olut, joka muutti elämäni
Kirjoitettu: 12.12.2016, 12:45:01
Se yksi olut todellakin muutti elämäni.

Ei, ovi ei auennut eikä maailma pysähtynyt. Todennäköisesti haimme eri asioita. Toinen haki ehkä seikkailua. Itse hain ystävää ja jotakin kestävämpää. Halusin aikaa ja tilaisuuden rakentaa mahdollisuuden sellaiseen.

Harva ymmärtää, miten iso ihminen oma pikkumieheni, puolisoni on. Lupa suhteen ulkopuoliseen rakkaussuhteeseen tuli hyvin lyhyellä keskustelulla, pika-aterialla ennen Manhattan Transferin konserttia. ”Toteutan sen, mistä olet haaveillut, jos minä saan mitä minä haluan”. Kuulostaa todella itsekkäältä kirjoitettuna. Ja kai se myös oikeasti on sitä.

Toteutan sen, mistä olet haaveillut, tarkoittaa itselleni työtä / projektia, josta seuraa stressiä, vatsahaava ja todennäköisesti vielä yksi burnout lisää. Siis juuri sellaista tekemistä, mitä olen pakoillut enenevässä määrin viimeiset kymmenen vuotta. Sekin on iso uhraus. Iso uhraus, mutta todella pieni uhraus verrattuna siihen, että kaikkien vuosien jälkeen puoliso antaa luvan, oikeuden rakastua, rakastaa toista miestä.

Puolisoni oli varmasti oikeassa todetessaan, ettei siitä kuitenkaan mitään tule.

Siinä nuoressa miehessä tunnistin niitä piirteitä, joita itselläni oli nuorena, rohkeutta ja uskallusta pienellä silauksella röyhkeyttä. Muistin ne ajat, kun nuorena ja vielä vähän vanhempanakin ylpeänä ja selkä suorana annoin maailman nähdä, millainen on itseään häpeämätön Tomin mies.

Nyt vastoinkäymiset ja surut, myös ikä, ovat vuolleet pysyviä juonteita kasvoihini, ylpeyskin on saanut monia kolhuja. Sinulle nuori mies toivon helpompaa ja parempaa tulevaisuutta. Itseäni vastoinkäymiset ovat kasvattaneet voimakkaammaksi, kaikille ei käy yhtä hyvin.

Toivottavasti saan tilaisuuden kohdata vielä yhden kerran. Palautit minulle elämän, elämänuskon. Haluan osoittaa sinulle vilpittömän kiitoksen siitä.

Paikkakoordinaatit ovat voimassa tämän viikon, keskiviikkoa lukuun ottamatta. Jos maailma saa pysähtyä, sano niin. Muussa tapauksessa ota ylpeänä vastaan kiitokseni ja kunnioitukseni. Se yksi olut, toinen liikaa, muutti maailmani, eikä sitä muutosta voi enää pysäyttää.

Jos et uskalla tai voi tulla, tai jos et muista paikkakoordinaattia, toivotan sinulle sydämestäni kaikkea hyvää.

Kiitos!
Lue lisää

Irokeesi : Kielletty rakkaus
Kirjoitettu: 05.12.2016, 15:09:54
Ei ollut mikään tavallinen tiistai, oli hyvin erityinen sunnuntai.

Siellä ravintolassa vilkuilin vaivihkaa, salaa kuten varatun miehen täytyy tehdä. Jäin kiinni, huomasit – et kerran vaan useammankin. Ajattelin realistisesti, saavuttamaton tapaus. Poistuimme ystävieni kanssa seuraavaan paikkaan. Vielä muutama paikka lisää. Lisää olutta, liian monta. Kiitos Hans.

Aamuyöllä viimeinen kapakka, ravintola, jossa en ole koskaan ennen käynyt enkä varmaan koskaan toista kertaa tule menemään. Sinä olit siinä kadulla ravintolan ulkopuolella. Menin ystävieni kanssa sisälle, mutta palasin takaisin ulos luoksesi. Olit minulle magneetti, joka veti puoleensa. Tulit kanssani sisälle.

Mitä juot? Yhden oluen. Tarjoan. Ei tarvitse. Tarjoan silti.

Maailma pysähtyi ympärillämme. Ei ollut ketään muuta kuin me kaksi; yhden oluen ajan. Tai oli siinä läsnä eräs kolmaskin. Jossakin siinä oikealla yläviistossa hymyili astraalihahmona musta mies lierihattu päässään. Suutelimme pari kertaa siinä kaikkien normiheteroiden keskellä. Ei tullut edes mieleen, että kahden miehen välisissä hellyyden osoituksissa voisi olla jotakin paheksuttavaa tai edes siinä, että ikäeromme oli huomattavan suuri. Sitten tein, mitä vanhemman varatun miehen täytyy tehdä, poistuin.

Kotiuduttuani tunnustin: olen rakastunut ja ehdottomasti aivan liian nuoreen mieheen. Kyyninen ja aivan realistinen kommentti: ei siitä kuitenkaan mitään tule.

Emme vaihtaneet puhelinnumeroita tai edes sähköpostiosoitteita. Jätin kuitenkin oven raolleen, annoin paikkakoordinaatit. Jos joskus tulet ja avaat sen oven, maailma saa pysähtyä. Maailma on meidän ja se hymyilköön kanssamme.

Kohtalo on oikukas, eikä sen kanssa pidä leikitellä. Jotenkin kuitenkin uskon vahvasti, että se pieni musta mies sateenkaaren tuolta puolen saa vielä kerran polkumme yhteen.


Kirjoitin tämän täysin tietoisena siitä, että kirjoituksen lukee puolisonikin ja lukuisa joukko ystäviä ja tuttuja. Iän myötä olen kuitenkin oppinut, että on olemassa hetkiä ja asioita, joita ei pidä eikä saa katua tai hävetä.

Toivottavasti sinäkin eksyt tämän kirjoituksen pariin.

Ja lopuksi: kiitos vielä kerran Morgan Kaikesta!
Lue lisää

Torontosta : TV News tanaan
Kirjoitettu: 05.12.2016, 01:28:25
Taalla ei ole uutisissa mitaan Suomesta en muista million oli. Tanaan oli "3 females shot to death at finnish lappland Imatra east coast. They were local politician and 2 journalist. Iltalehti.net kertoo fucken sensaatio tarinoita siita.
Lue lisää

Torontosta : kauunki valmistuu lumeen
Kirjoitettu: 24.11.2016, 03:00:35 (Muokattu: 24.11.2016, 03:03:02)
Valmiina on 600 lumiauraa, ja 399 suolaajaa,,,lunta ei tule tana vuonna.

American Thanks Giving miljoonia lentaa johonkin nyt, Macy's jouluparaati on huomenna NYC, 3000 lisaa polisia on siella koska IS on uhannut terrorilla siella, Nahdaan huomenna mita tulee,
Lue lisää

Lisää blogeja...

[ Blogien etusivulle | Uusimmat bloggaukset | Blogipalvelun ohjeet | Blogilista ]

Blogi

Blogi on päiväkirjamainen, julkinen ja säännöllisesti päivittyvä verkkosivu tai -sivusto, jossa kirjoittaja tai kirjoittajat kertovat omaan elämäänsä liittyvistä tai itseä kiinnostavista aiheista. Blogi on laina englannista, jossa blog on lyhentymä weblog-sanasta. Osittaisia synonyymeja blogille ovat mm. weblogi, loki, verkkoloki, verkkopäiväkirja ja nettipäiväkirja.

Keskustelu

   
© Sateenkaariyhteisöt ry 2001-2017 - Tietoa meistä - Yhteystiedot ja palaute - FAQ - Käyttöehdot Tekstiviestipalvelut tarjoaa Labyrintti Media Oy